“Mielelläni uudistaisin uskonnonopetuksen tapoja. Minusta on erittäin harmillista, että se edelleen Suomessa perustuu ihmisten erottelemiseen”, vastasi Li Andersson, kun Nuorten Ääni -toimituksen tuore jäsen Elli Haaramo tiedusteli opetussuunnitelman kehityskohtia.
Muut toimituksen kysymykset koskivat ilmiöoppimista, heteronormatiivista seksuaalikasvatusta ja oppivelvollisuuden ikää. Myös uskonnon opetuksesta kysyttiin tarkemmin.
Olen huono nuorisovaltuutettu. Kuten on suurin osa muistakin nuorisovaltuutetuista.
Syy ei suinkaan ole pelkästään meissä. Syy on kaupungissa: nuorisovaltuutettuja pidetään liian usein aikuisina – tai lapsina. Unohdetaan, että olemme nuoria.
En jaksa esittää ikäistäni vanhempaa, jotta olisin vakavasti otettava. Koska käyn koulua ja elän muutakin elämää, en kykene käyttämään tunteja päivässä nuorisovaltuustoon. Ja väitän, ettei moni muukaan pysty.
Pihka Oksanen kirjoittaa nuorisovaltuustojen harhaanjohtavasta markkinoinnista ja todellisuudesta.
Minusta on tuntunut usein siltä, että poliitikkoja ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä meille nuorille kuuluu ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä: ensimmäisenä mieleen tulee Sipilän koulutusleikkaukset ja toisena turhautuminen toimettomuuteen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Politiikkaa jonkin verran pohtineena ymmärrän kuitenkin myös sen, että kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin tavallinen tallaaja saattaa erehtyä ajattelemaan: esimerkiksi aina kaikki eivät muista, että jos valtion budjetissa jonnekin laitetaan lisää rahaa, sitä otetaan jostain pois. Siis voi olla, että nuoria ei laiminlyödä, vaan eduskunnassa ollaan päätetty, että jokin muu – vaikka Suomen talouskasvu – on tärkeämpi rahan sijoittamisen kohde, joka auttaa tulevaisuudessa myös nuoria.
Rupesin yhdistelemään muitakin tietoja, jotka majailivat siellä täällä päätäni, ja muistin, että olen monta kertaa kuullut, että nuoret eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin vanhemmat ihmiset. Kävi ilmi, etten ollut pohdiskeluideni kanssa yksin, ja kahdeksasta nättiläisestä muodostunut työryhmämme alkoi tutkailemaan, mikä tilanne oikeasti on, ja aika nopeasti kävi selväksi, että oli niin kuin olin olettanut: selvästi eniten äänestäjiä oli isovanhempieni ikäluokassa.
Pohdiskelimme, voisiko nuorten – mahdollinen – laiminlyönti johtua siitä, että eduskuntaan päätyy vanhoja poliitikkoja, sillä äänestäjät äänestävät ikäisiään. Olisi loogista, että vanhemmat kansanedustajat eivät osaisi samaistua nuoriin yhtä hyvin kuin itsekin nuoret kansanedustajat.
Parin seikkailun ja kahdeksan uteliaan nuoren usean kymmenen työtunnin jälkeen tiedän vähän enemmän, vaikuttaako äänestäjien korkea keski-ikä oikeasti nuorten tulevaisuuteen – ja miten. Muillekin tiedonjanoisille on mettä tarjolla, sekä Ylen nettisivuilla julkaistussa artikkelissa että A-studiossa julkaistussa insertissä.
Nuorten Ääni -toimitukseen saatiin 19.9. jännittävä vieras: presidentti Tarja Halonen saapui nättiläisten tentattavaksi. Paikalla oli noin kolmenkymmenen NÄT-toimittajan lisäksi Helsingin nuorisoneuvoston jäseniä.
Tunnelma ennen kokousta oli jännittynyt ja odottava. Naposteltavat valmisteltiin keittiössä ja sitten saapuikin jo itse presidentti. Toimituksen puheenjohtajat Okko Alanne ja Jonna Oskarsson sekä nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Jesse Lomma avasivat kokouksen ja toivottivat presidentin tervetulleeksi.
Aluksi Halonen kertoi omasta henkilöhistoriastaan ja valotti myös olennaisia asioita Suomen politiikasta ja hallintorakenteista yleisesti. Puhe oli mielenkiintoinen ja ennen kaikkea hyvin informatiivinen. Halonen puhui pitkään muttei lainkaan tylsästi – päinvastoin. Entinen tasavallan presidentti otti myös kantaa ajankohtaisiin asioihin ja puhui teemoista, joiden parissa on presidentinvirkansa jälkeen työskennellyt, kuten ilmastonmuutoksesta.
Halosen puheen jälkeen nuorisoneuvosto poistui pitämään omaa kokoustaan ja toimituslaiset saivat esittää valmistelemiaan kysymyksiä presidentille. Toimitusta kiinnosti muun muassa naispresidenttiys, presidentin vallankäyttö ja Halosen ajatukset sosiaalisen median kasvusta. Haastattelut videoitiin ja ne voi katsoa alla olevista linkeistä.
Juttukokonaisuus ensikertalaisen vaaleista julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.4.2015.
“Odotan äänestämistä innoissani.” 18-vuotiaan Linnea Kukkosen mielestä vaikuttaminen on tärkeää, vaikka yhdellä äänellä olisikin vain vähän merkitystä. Mutta millä perusteella oma ehdokas pitäisi valita? Kukkonen saa neuvoja kolmelta äänestämisen asiantuntijalta.
“Sen perusteella, mikä on sinulle yhteiskunnassa tärkeää”, neuvoo 60 vuotta äänestänyt Margaretha Starck. Myös tietokirjailija Tommi Uschanov ja kansanedustaja Silvia Modig (vas) kannustavat tekemään valinnan puolueen ja ehdokkaan arvojen perusteella. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.
Politiikkaa pidetään usein nuorille vaikeana. Ensiäänestäjä Kukkonen pitää hankalana erityisesti talouspolitiikkaa. Samaa mieltä on myös äänestämisen veteraani Starck. Kansanedustaja Modig muistuttaa, että politiikka todella on vaikeaa, mutta vikaa on myös poliitikkojen tavassa puhua.
“Sanoin ennen viime vaaleja, että jos rupean joskus puhumaan poliittista jargoniaa, niin tulkaa potkaisemaan sääreen.”
Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus raportoi Nuorten parlamentin tapahtumista. Miltä jokapäiväinen poliittinen työ näyttää eri puolilta Suomea tulevien nuorten silmin? Mitä tapahtuu ministerien ja yhdeksäsluokkalaisten kohtaamisessa? Se selviää tänään!
Nuorten Ääni -toimitus vastasi Nuorten parlamentti -tapahtuman reaaliaikaisesta uutisoinnista eduskunnan verkkosivuilla. Päivän aikana toimitus seurasi nuorten parlamentaarikkojen täysistuntoa ja kuunteli poliitikkojen ja nuorten välistä kädenvääntöä. Toimituksen työskentelyä ohjasivat päivän aikana uutispäälliköt Heta Lampinen ja Robert Sundman.
Toimitus vastasi uutisoinnista myös kaksi vuotta sitten, kun Nuorten parlamentti järjestettiin huhtikuussa 2010. Tänä vuonna toimituksen tavoitteena oli uutisoida politiikan isoista kysymyksistä, ja siitä, miten ne vaikuttavat suomalaisten nuorten elämään. Juttuja tehtiin mm. kuntauudistuksesta, koulukiusaamisesta, homojen oikeuksista, kesätöistä, kansanedustajiin kohdistuvista ennakkoluuloista sekä Zyskowiczista, joka etsi keksejä toimitushuoneesta.
Nuorten parlamentin uutisoinnista vastasi yhteensä 18 toimituksen jäsentä. Osa juttuaiheista on suunniteltu etukäteen – osa puolestaan syntyy päivän aikana. Vinkkejä politiikan uutisointiin saatiin muun muassa Ylen politiikantoimittaja Pirjo Auviselta.
