Arkisto

Unelmani on toteuttaa tyttöjen unelmia

Muutin perheeni kanssa vuoden ikäisenä Suomeen 14-vuotta sitten. Afganistanin huonon tilanteen takia vanhempani joutuivat pakolaisiksi. Vanhemmilleni ja erityisesti isälleni oli todella tärkeää, että me lapset voimme kouluttautua, sivistyä ja toteuttaa omia unelmiamme. Tämä oli kuitenkin mahdotonta Afganistanissa, varsinkin minulle, koska olen tyttö.

Sara kirjoittaa blogissaan tyttöjen opiskelumahdollisuuksista ja unelmista. Lisäksi hän on tehnyt videon, jossa haastattelee Jemenistä Suomeen keväällä 2018 pakolaisena tullutta Rojinaa sekä Faidia, joka on muuttanut perheensä kanssa Irakista töihin Suomeen Faidin ollessa 9-vuotias.

Lue blogi ja katso video tästä!

 …

Lue lisää

Miten on sisäilmaongelmien laita, toimialajohtaja Liisa Pohjolainen?

Kun Nuorten Ääni -toimitus kokoontui ensimmäistä kertaa tänä syksynä, oli kokoukseen kutsuttu yllätysvieras. Liisa Pohjolainen, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja, oli valmis ottamaan toimituksen nuorilta vastaan kiperämpiäkin kiperämpiä kysymyksiä. Häntä tenttaamassa oli 40 nuorta, joista ensikertalaisia oli 21. Nuoret muodostivat muutaman hengen ryhmiä, jotka keksivät oman kysymyksensä.

Liisa Pohjolainen sai vastata nuoria kutkuttaviin koulua koskeviin kysymyksiin, liittyen esimerkiksi koulujen seksuaalikasvatukseen ja digitalisaatioon. Hän suoriutui kysymyksistä hyvin pienestä jännityksestä huolimatta. Pohjolainen vastasi kysymyksiin kiertelemättä ja otti nuoret vakavasti. Alhaalta voit kuunnella kysymykset ja niiden vastaukset YouTube-videoina. Videot kestävät noin minuutin.

Miten tiimiopiskelu toimii ala-asteella, kun se ei toimi edes toisen asteen koulutuksessa?

Mitä Helsingin kaupunki aikoo tehdä eriarvoistumisen estämiseksi?

Miksi lapsia painostetaan jo niin varhaisessa iässä tekemään valintoja?

Miten seksuaalikasvatusta aiotaan lisätä tai parantaa?

Miten Helsingin kaupunki takaa tasa-arvoisen kielten opiskelun?

Miksi kaupunki panostaa digitalisoitumiseen?

Miten Helsingin kaupunki pystyy vaikuttamaan positiivisesti korkeakoulujen sisäänpääsyprosenttiin?

Miten Helsingin kaupunki pääsee eroon koulujen sisäilma- ja homeongelmista?

Miten koulun voidaan edistää lasten ja nuorten liikkumista?

Katso kaikki haastattelut…

 

Nuorten Ääni -toimituksen päämääränä on tuoda nuorten näkemys esille mediassa. Ryhmä koostuu 13-19-vuotiaista vapaaehtoisista nuorista. Ryhmään pääsee mukaan ympäri vuoden. Kokouksia on noin kerran viikossa.

Onni Pulliainen
Tuukka Jaromaa

Lue lisää

Ryhdy nättiläiseksi!

Syyskuun kolmantena päivänä Alvi päättää ilmestyä viiden aikaan Nuorten Ääni -toimituksen (NÄT) kokoukseen Hietaniemessä. 16-vuotiaana Alvi on oikein sopiva NÄTin 13–20 vuoden ikähaarukkaan.

Etukäteen Alvi on kuullut, että NÄT on ryhmä nuoria, jotka tekevät juttuja erilaisiin medioihin. Hyviä esimerkkejä ovat Yle, Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti.

Kokouksessa Alvi huomaa, että kaikki toiminta on kokonaan lähtöisin nuorista, vaikka Nuorten ääni -toimituksella onkin kaksi ohjaajaa. Ohjaajat ovat mukavasti tukena, mutta antavat nuorille päätäntävallan asioista. Kokoustarjoilut ovat oikein hyviä, joten hänen vatsansa ei pety.

Ehkä yksi merkittävimmistä Alvin huomioista on ryhmässä vallinnut ryhmähenki. Toimituslaiset tukevat toisiaan koko ajan erilaisissa ongelmissa. Täten Alvi onnistuu saamaan kertaheitolla uusia kavereita roppakaupalla.

Mahtavan juttuidean herättyä Alvi pääsee nopeasti tositoimiin. NÄTissä pääsee nimittäin tekemään juttuja itselle tärkeistä aiheista. Alvi ei jaksa uskoa, että kaikki tämä on maksutonta. Hän pääsee erilaisille retkille ja tekemään todella mielenkiintoisia asioita ilman minkäänlaista maksua. Tämä on hyvä asia, sillä hänellä ei ole suuria summia käytössään.

Toimi sinäkin kuin Alvi ja tule mukaan Nuorten Ääni -toimitukseen! Ensimmäinen kokous on 3.9. klo 17–19.30 osoitteessa Hietaniemenkatu 9B, 2.kerros lähellä Kampin metroasemaa.

Nähdään kokouksessa!

Kirjoittanut: Nuorten ääni-toimituksen toimittaja Antti Avoranta

Lue lisää

Nuoret kaipaavat lisää tietoutta häirinnästä


Munkkiniemen yhteiskoulun 8-luokkalainen Heidi Hänninen
pitää seksuaalisesta häirinnästä puhumista koulussa erittäin tärkeänä.

 

Seksuaalisen häirinnän kokemukset lisääntyvät perusopetuksen yläluokille siirryttäessä, mutta huomioidaanko se opetuksessa?Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 30 prosenttia ja pojista 12 prosenttia on kokenut viimeisen vuoden aikana seksuaalista häirintää. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä vuodelta 2017.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.8.2018. Jutun toimittivat Rauha Suitiala ja Lila Ahnger.

Lue juttu…

Koulussa tapahtuu paljon huomaamatonta seksuaalista häirintää – Pyllylle läpyttely tai huorittelu ei ole vitsi

 

“Kouluilla on velvollisuus puuttua seksuaaliseen häirintään, ja häirintää koskeva valistus voisi madaltaa kynnystä avun hakemiseen”, kirjoittaa Lila Ahnger.

Lue toimittajan kommentti

Lue lisää

Yksi kuva, ainut muisto

Miksei Rodain perhe saanut yhdistyä? Miksi hän ei saanut palata perheensä luo? Tätä miettii 17-vuotias Roda, dokumentissa Perheen tähden. Dokumentin on ohjannut laulaja, näyttelijä Paula Vesala. 

Maailma kylässä  -festivaaleilla on tarjolla musiikin ja kojujen lisäksi myös dokumenttielokuvia. Perheen tähden kertoo Rodan ja Mohamedin tarinat perheen yhdistämisestä. Vaikka heidän tarinansa käsittelevätkin samaa aihetta on heillä silti aivan erillaiset kokemukset.

Odotin dokumentilta pintaraapaisua perheenyhdistämisen ongelmiin, mutta dokkari menikin paljon syvemmälle. Suomessa saadaan vuosittain yhdistettyä vain noin 28 perhettä, vaikka hakemuksia on tuhansia.

Roda oli vain 6-vuotias muuttaessaan ilman huoltajaa Suomeen. Ainut muisto mikä hänellä on perheestään on yksi valokuva. Kuullessaan edustajaltaan, että hänen on mahdollista hakea perheensä Suomeen, hän innostui. Pitkän paperitaistelun ja haastatteluiden jälkeen vastaus tuli viimein: Rodan harmiksi se oli kieltävä. He valittivat päätöksestä, mutta vastaus oli jälleen kieltävä. Häntä ei myös päästetä vanhempiensa luokse Somaliaan ennen kuin hän täyttää 18. Roda päätti kysyä alan ammattilaisilta miksi päätökset olivat kieltäviä.

Toinen elokuvan päähenkilö Mohamed joutui lähtemään Suomeen ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen rahaa perheelle. Suomessa hän hankki työpaikan ja sai oleskeluluvan. Luvan saatuaan hän pystyi hakemaan perheellekin lupaa oleskeluun ja sai sen. Perhe yhdistyi.

Dokumentin tarinat ovat hyvin erilaiset, se toi jutulle syvyyttä ja näkökulmaa. Rodan pohtimat kysymykset olivat haastavia, eivätkä edes ammattilaiset osanneet vastata kaikkeen. Sosiaali- ja terveysministeriöstä vastattiin Rodalle, etteivät he voi samaistua tytön tuntemuksiin tai ymmärtää niitä. Samaistuminen on vaikeaa, jos ei ole itse kokenut tilannetta, mutta silti voi yrittää ymmärtää. Rodalle sanottiin, että hänen tilanteensa olisi eri, jos hän olisi kuin Mohamed, joka on täysi-ikäinen ja tullut yksin Suomeen jättäen perheensä. Roda on kuitenkin alaikäinen, eivätkä ammattilaiset koe, että hän olisi kärsinyt sodasta, joten hänen perhettään ei voida tuoda Suomeen. Roda täyttää pian 18 ja aikoo lähteä Somaliaan perheensä luokse lomalle – perheen, jota hän ei enää edes tunne.

Olin vihainen dokumentin jäkeen. Ei ole oikein, että niin moni nuori joutuu elämään ilman perhettään.…

Lue lisää

“Nuoriin pitää uskoa enemmän”, toteaa apulaispormestari Razmyar nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktorissa

 

Nuorten Ääni -toimitus on tänäkin vuonna nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktorissa aktivoimassa nuoria haastattelemaan ja vaikuttamaan. Vieraina on tähän mennessä ollut mm. toimittaja Sanna Ukkola, kansanedustaja ja Sinisten puheenjohtaja Simon Elo, apulaispormestari Nasima Razmyar ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki.

Nuorten Ääni -toimituksen toimittaja Zahra Karimy kysyi kolmelta politiikolta, mitkä kolme asiaa ovat vaarallisia Suomen tulevaisuudelle.

Simon Elon mielestä uhkaavimpia asioita Suomen tulevaisuudelle ovat nuorisotyöttömyys, Venäjän toiminta ja kansainvaellukset.
“Eurooppaan tuli miljoonia siirtolaisia vuonna 2015. Se tuo edelleen suuria paineita Suomelle”, Elo toteaa.

 

Nasima Razmyar ajattelee, että suurin uhka Suomen tulevaisuudelle on nuorten näköalattomuus.

“Jos nuoret luulevat, että heillä ei ole tulevaisuutta, niin meilläkään ei ole tulevaisuutta. Meidän pitää uskoa nuoriin enemmän.”

Razmyar on myös huolissaan maailman turvallisuuden tilanteesta sekä yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja syrjäytymisestä.

Paavo Arhinmäen mukaan nuorten syrjäytyminen on suurin uhka Suomelle. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus työhön, koulutukseen ja kunnolliseen elämään.

“Toinen suuri uhka Suomelle on ilmastonmuutos, joka on maailman suurin uhka. Tämä johtaa siihen, että nähdään entistä enemmän pakolaisuutta. Kolmas uhka on yleinen eriarvoistumien. Ihmisiä jakautuu entistä enemmän esimerkiksi niihin porukoihin joilla menee hyvin ja niihin joilla menee huonommin.”

Täältä voit katsoa -toimituksen haastattelut Reaktorista!

Perjantaina 23.2.2018 voit haastatella klo 14.00 alkaen Nätin pisteellä Reaktorissa Kaisa Väkipartaa, Matti Rönkää, Tommi Laitiota, Mustaa Barbaaria ja Sari Hälistä.

Zahra Karimy…

Lue lisää