Arkisto

Yksi kuva, ainut muisto

Miksei Rodain perhe saanut yhdistyä? Miksi hän ei saanut palata perheensä luo? Tätä miettii 17-vuotias Roda, dokumentissa Perheen tähden. Dokumentin on ohjannut laulaja, näyttelijä Paula Vesala. 

Maailma kylässä  -festivaaleilla on tarjolla musiikin ja kojujen lisäksi myös dokumenttielokuvia. Perheen tähden kertoo Rodan ja Mohamedin tarinat perheen yhdistämisestä. Vaikka heidän tarinansa käsittelevätkin samaa aihetta on heillä silti aivan erillaiset kokemukset.

Odotin dokumentilta pintaraapaisua perheenyhdistämisen ongelmiin, mutta dokkari menikin paljon syvemmälle. Suomessa saadaan vuosittain yhdistettyä vain noin 28 perhettä, vaikka hakemuksia on tuhansia.

Roda oli vain 6-vuotias muuttaessaan ilman huoltajaa Suomeen. Ainut muisto mikä hänellä on perheestään on yksi valokuva. Kuullessaan edustajaltaan, että hänen on mahdollista hakea perheensä Suomeen, hän innostui. Pitkän paperitaistelun ja haastatteluiden jälkeen vastaus tuli viimein: Rodan harmiksi se oli kieltävä. He valittivat päätöksestä, mutta vastaus oli jälleen kieltävä. Häntä ei myös päästetä vanhempiensa luokse Somaliaan ennen kuin hän täyttää 18. Roda päätti kysyä alan ammattilaisilta miksi päätökset olivat kieltäviä.

Toinen elokuvan päähenkilö Mohamed joutui lähtemään Suomeen ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen rahaa perheelle. Suomessa hän hankki työpaikan ja sai oleskeluluvan. Luvan saatuaan hän pystyi hakemaan perheellekin lupaa oleskeluun ja sai sen. Perhe yhdistyi.

Dokumentin tarinat ovat hyvin erilaiset, se toi jutulle syvyyttä ja näkökulmaa. Rodan pohtimat kysymykset olivat haastavia, eivätkä edes ammattilaiset osanneet vastata kaikkeen. Sosiaali- ja terveysministeriöstä vastattiin Rodalle, etteivät he voi samaistua tytön tuntemuksiin tai ymmärtää niitä. Samaistuminen on vaikeaa, jos ei ole itse kokenut tilannetta, mutta silti voi yrittää ymmärtää. Rodalle sanottiin, että hänen tilanteensa olisi eri, jos hän olisi kuin Mohamed, joka on täysi-ikäinen ja tullut yksin Suomeen jättäen perheensä. Roda on kuitenkin alaikäinen, eivätkä ammattilaiset koe, että hän olisi kärsinyt sodasta, joten hänen perhettään ei voida tuoda Suomeen. Roda täyttää pian 18 ja aikoo lähteä Somaliaan perheensä luokse lomalle – perheen, jota hän ei enää edes tunne.

Olin vihainen dokumentin jäkeen. Ei ole oikein, että niin moni nuori joutuu elämään ilman perhettään.…

Lue lisää

“Nuoriin pitää uskoa enemmän”, toteaa apulaispormestari Razmyar nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktorissa

Helsingin nuorisoneuvoston Dan Cederlöf haastattelee Paavo Arhinmäkeä ruotsiksi.

 

Nuorten Ääni -toimitus on tänäkin vuonna nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktorissa aktivoimassa nuoria haastattelemaan ja vaikuttamaan. Vieraina on tähän mennessä ollut mm. toimittaja Sanna Ukkola, kansanedustaja ja Sinisten puheenjohtaja Simon Elo, apulaispormestari Nasima Razmyar ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki.

Nuorten Ääni -toimituksen toimittaja Zahra Karimy kysyi kolmelta politiikolta, mitkä kolme asiaa ovat vaarallisia Suomen tulevaisuudelle.

Simon Elon mielestä uhkaavimpia asioita Suomen tulevaisuudelle ovat nuorisotyöttömyys, Venäjän toiminta ja kansainvaellukset.
“Eurooppaan tuli miljoonia siirtolaisia vuonna 2015. Se tuo edelleen suuria paineita Suomelle”, Elo toteaa.

Apulaispormestari Nasima Razmyar oli suosittu haastateltava Reaktorissa.

 

Nasima Razmyar ajattelee, että suurin uhka Suomen tulevaisuudelle on nuorten näköalattomuus.

“Jos nuoret luulevat, että heillä ei ole tulevaisuutta, niin meilläkään ei ole tulevaisuutta. Meidän pitää uskoa nuoriin enemmän.”

Razmyar on myös huolissaan maailman turvallisuuden tilanteesta sekä yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja syrjäytymisestä.

Paavo Arhinmäen mukaan nuorten syrjäytyminen on suurin uhka Suomelle. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus työhön, koulutukseen ja kunnolliseen elämään.

“Toinen suuri uhka Suomelle on ilmastonmuutos, joka on maailman suurin uhka. Tämä johtaa siihen, että nähdään entistä enemmän pakolaisuutta. Kolmas uhka on yleinen eriarvoistumien. Ihmisiä jakautuu entistä enemmän esimerkiksi niihin porukoihin joilla menee hyvin ja niihin joilla menee huonommin.”

Täältä voit katsoa -toimituksen haastattelut Reaktorista!

Perjantaina 23.2.2018 voit haastatella klo 14.00 alkaen Nätin pisteellä Reaktorissa Kaisa Väkipartaa, Matti Rönkää, Tommi Laitiota, Mustaa Barbaaria ja Sari Hälistä.

Zahra Karimy…

Lue lisää

Kevätkausi starttaa kokouksella 22.1.

Mistä pitäisi puhua? Miten sinä muuttaisit mediaa?

Tule mukaan Nuorten ääni -toimitukseen!

Aloitamme tämän kevään toiminnan maanantaina 22.1. klo 17-19.00 osoitteessa Hietaniemenkatu 9 B, 2 krs.

Nuorten Ääni -toimitus koostuu 13–20-vuotiaista nuorista, joiden tavoitteena on saada nuorten ääni ja näkökulma kuulumaan valtamedioissa tuottamalla itse lehti- ja tv-juttuja. Julkaisukanaviamme ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti, Yle ja MTV3.

Toimintamme on kaikille avointa ja ilmaista. Kokouksissa on tarjolla välipalaa. Mitään ei tarvitse osata etukäteen. Mukaan voi tulla kesken kaudenkin. Toimituksessa voi osallistua sen verran kuin haluaa, ja kokouksiin voi tulla vaikka vain keskustelemaan ja kuuntelemaan.

Kokoonnumme Helsingin Hietaniemessä maanantaisin klo 17–19. Kokouksissa keskustellaan, ideoidaan juttuaiheita ja opitaan uusia taitoja. Teemme retkiä erilaisiin paikkoihin ja kutsumme kokouksiimme aika ajoin mielenkiintoisia ja vaikutusvaltaisia vieraita, kuten poliitikkoja, toimittajia ja muita julkisuuden henkilöitä. Toimitus toimii nuorten ehdoilla. Nuoret ideoivat ja toteuttavat jutut itse, ja apuna siinä on kaksi median ammattilaista.

Kevään ensimmäinen kokous pidetään 22.1.2018. klo 17–19 Hietaniemessä, kävelymatkan päässä Kampin keskuksesta, osoitteessa Hietaniemenkatu 9 B, 2. krs. Toimintaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua, riittää kun saapuu paikalle kokoukseen! Jos ensimmäinen kokous jää väliin, mukaan voi tulla myös kesken kauden.…

Lue lisää

Missä ovat uutiset tavallisista nuorista?

Nuoriso esitetään uutisteksteissä helposti joko supermenestyjinä tai ongelmatapauksina. Nuorten ääni -toimitus tutki kolmen median juttuja kuukauden ajalta ja pohti, millainen kuva nuorista syntyy.

Lue juttu tästä.

 

Lukiolaiset Sini wartiovaara ja helka Räty uskovat, että negatiiviset uutiset jäävät parhaiten lukijoiden mieleen.

 …

Lue lisää

Lukiolaiset kertovat – millainen uusi opetussuunnitelma oikeasti on?

Silja Laaksonen, 17, opiskelee Helsingin Luonnontiedelukiossa. Hän ei ole täysin tyytyväinen lukioiden digitalisaatioon. Kuva: Nita Koivisto.


Nita, Patrik ja Mojtaba kirjoittivat kesätoimituksessa Helsingin Sanomiin artikkelin uudesta opetussuunnitelmasta.

“On silmille aika raskasta, kun pitää istua tunteja digikirjan ääressä ja ylioppilaskirjoituksissakin pitäisi istua kuusi tuntia tietokoneella”, lukiolaiset kertovat.

Lue koko juttu Helsingin Sanomista.…

Lue lisää

Nuorten unelmat ovat maltillisia

Harshitha Järvelä, 15, unelmoi lääkärin tai opettajan ammatista. Kuva: Mahdi Rezai.


Nuorten työelämäkäsitys on vanhanaikainen, ja epätietoisuus tulevaisuudesta hämmentää monia. Uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus ja työmarkkinoiden muutos mietityttävät, kun varmaa tietoa tulevaisuuden töistä ei ole. Lue koko juttu päivän Hesarista.… Lue lisää

Unelma-ammattiin ei tarvitse korkeaa koulutusta – “Jos pidät työstäsi, et tarvitse isoa palkkaa”

Gea Välimäe, 25, työskentelee McDonald’s-ravintolassa. Hän on tyytyväinen työhönsä. Kuva: Emmi Kähkönen.


Nuorten Ääni kävi vierailemassa kolmella eri työpaikalla ottaakseen selvää siitä, ovatko väittämykset duunareista totta, ja mitä mieltä he itse ovat ammateistaan. Seurasimme heidän työntekoaan ja haastattelimme heitä. Nuoret työntekijät kertovat päiviensä sisällöstä ja mielipiteistään ennakkoluuloista. Lue juttu Helsingin Sanomista.… Lue lisää

Kiire ei ole vain aikuisten juttu

Lukiolaisten Ronja Airusalon ja Eetu Vienosen arki on kiireistä. “Tykkään olla koko ajan liikkeessä ja minulla on paljon mielenkiinnon kohteita. Sen takia menee kalenteri helposti täyteen, vaikka joskus olisi kiva vain levätä”, Vienonen sanoo. Kuva: Marie Vilkki.


Harrastuksiin käytetty aika on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana ja yhä useamman nuoren arki on hektistä. “On oikeutettua sanoa, että kiireen tuntu on lisääntynyt”, sanoo nuorisotutkija Tomi Kiilakoski. Harrastukset ovat väylä toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita, mutta erilaisten mahdollisuuksien kasvanut määrä nostattaa paineita niiden hyödyntämisestä. Lue kesätoimituksen tekemä juttu Helsingin Sanomista.Lue lisää