Arkisto

Esimerkkejä kevätkauden 2018 jutuista

 

Nuorten Ääni -toimituksessa nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan etsimällä ja julkaisemalla uutta tietoa maailmasta. Jutut ovat hyvää materiaalia tutkittavaksi yhdessä koulussa ja nuorisotalolla. Valitsimme joukosta muutaman ajankohtaisen esimerkin.

Kesätöiden ikärajat voivat rikkoa yhdenvertaisuuslakia

Miksi työnantajat eivät halua palkata alaikäisiä? Haluavatko nuoretkin tehdä vastuullisia töitä? Nuorten Ääni -toimitus selvitti, mihin perustuvat monien kesätöiden ikärajat. Kävi ilmi, että ilman perusteltua syytä vain täysi-ikäisiä palkkaava työnantaja voi syyllistyä ikäsyrjintään. Jutun tekeminen sai Stockmannin muuttamaan ikärajakäytäntöään.

Nuorten toimittama ja kuvaama juttu esitettiin Ylen A-studiossa 22.5.2018 ja sen voi katsoa Yle Areenasta. Juttu sopii materiaaliksi esimerkiksi äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetukseen.

Jutun toimittivat Nita Koivisto (17), Antti Avoranta (17) sekä Laura Lehtiö (15) ja kuvasivat Jenni Ilmarinen (18), Elias Heikkilä (18) sekä Jonna Oskarsson (17).

Lue lisää ja katso juttu…

Oppilas ei saa helposti tietoa kouluruoan alkuperästä

Onko oppilailla oikeus tietää, millaisissa olosuhteissa kouluruoka kasvaa? Puistolan peruskoulun oppilaita kiinnosti, mistä lihamakaronilaatikon raaka-aineet ovat peräisin. Lihantoimittaja HKScan vastasi ensin, ettei se voi antaa ruoasta tarkempia tietoja. Sinnikkään yrittämisen jälkeen nuoret toimittajat pääsivät tutustumaan yhteen sikatiloista Lapinjärvelle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupasi selvittää, miten oppilaat voisivat jatkossa saada tiedon helpommin.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.6.2018. Juttu sopii materiaaliksi esimerkiksi kotitalouden, äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetukseen – ja printattavaksi ruokalan seinälle!

Jutun toimittivat Henni Immonen (14), Enni Rautajoki (14) ja Tuukka Jaromaa (17).

Lue juttu ja katso video…

Vaikeuksien kautta voittoon

Nuorilla on erilaisia elämäntilanteita, joissa he saattavat tuntea olonsa voimattomaksi ja yksinäiseksi- Moni päätyy kuitenkin vaikeuksien kautta voittoon. Nätin nuoret halusivat tehdä kannustavan ja inspirpoivan jutun muille nuorille. Jutulla he halusivat samalla normalisoida elämänkriisejä ja osoittaa, että niistä voi kuitenkin päästä yli. Psykoterapeutti Maaret Kallio kommentoi nuorten tarinoita uuden koulun aloittamisesta, kaukosuhteesta ja huostaanotosta.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.7.2018. Juttu sopii materiaaliksi esim. psykologian, yhteiskuntaopin, terveystiedon, äidinkielen tai filosofian opetukseen.

Jutun toimitti Emma Kilpinen (17) apunaan Heta Varis (17) ja Anzela Mojaeva (18)

Lue juttu ja katso video…

Nuoret kaipaavat lisää tietoutta häirinnästä

Seksuaalisen häirinnän kokemukset lisääntyvät perusopetuksen yläluokille siirryttäessä, mutta huomioidaanko se opetuksessa?…

Lue lisää

Oppilas ei saa helposti tietoa kouluruoan alkuperästä

Ruoan alkuperästä ei puhuta koulussa, vaikka se kiinnostaisi oppilaita. Monille meistä ruoka on elämäntapakysymys. Esimerkiksi sille, joka harkitsee kasvissyöjäksi ryhtymistä, totuudenmukainen tieto eläintuotannosta on tärkeää.

Yritimme yli kuukauden ajan saada selville koulussamme tarjotun ruoan alkuperää. Halusimme tietää ja nähdä itse, millaisissa olosuhteissa ruokamme eläimet kasvatetaan.

Jouduimme taistelemaan saadaksemme tietoa. Lähetimme ruoan tuottajille kymmeniä sähköposteja ja tutkimme epäselviä taulukoita melkein kuukauden ajan. Usein asioita kierreltiin ja kysymyksiämme yritettiin vältellä.

Lopulta pääsimme vierailemaan yhdelle niistä 30 tilasta, joiden kasvattamaa lihaa syömme. Tilan omistajat olivat itse sitä mieltä, ettei oppilaille kerrota ruoantuotannosta tarpeeksi.

Suurin osa tiloista ja niiden olosuhteista jäi kuitenkin tuntemattomiksi. Kun tietoa ei anneta, herää kysymys, mitä salattavaa ruoantuottajilla on. Ei ole oikein, että oppilas joutuu taistelemaan saadakseen tietoa.

Tulevaisuudessa pitäisi kuitenkin olla paremmin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupasi selvittää, miten oppilaat jatkossa saisivat tiedon helpommin.

Lue koko juttu Helsingin Sanomista

Nuorten Ääni -toimitus on yrittänyt selvittää kouluruoan alkuperää aiemminkin. Katso A-studio-juttu vuodelta 2009.

 

Henni Immonen

Lue lisää

Millä perusteella minun tulisi äänestää?

Juttukokonaisuus ensikertalaisen vaaleista julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.4.2015.

“Odotan äänestämistä innoissani.” 18-vuotiaan Linnea Kukkosen mielestä vaikuttaminen on tärkeää, vaikka yhdellä äänellä olisikin vain vähän merkitystä. Mutta millä perusteella oma ehdokas pitäisi valita? Kukkonen saa neuvoja kolmelta äänestämisen asiantuntijalta.

“Sen perusteella, mikä on sinulle yhteiskunnassa tärkeää”, neuvoo 60 vuotta äänestänyt Margaretha Starck. Myös tietokirjailija Tommi Uschanov ja kansanedustaja Silvia Modig (vas) kannustavat tekemään valinnan puolueen ja ehdokkaan arvojen perusteella. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Politiikkaa pidetään usein nuorille vaikeana. Ensiäänestäjä Kukkonen pitää hankalana erityisesti talouspolitiikkaa. Samaa mieltä on myös äänestämisen veteraani Starck. Kansanedustaja Modig muistuttaa, että politiikka todella on vaikeaa, mutta vikaa on myös poliitikkojen tavassa puhua.

“Sanoin ennen viime vaaleja, että jos rupean joskus puhumaan poliittista jargoniaa, niin tulkaa potkaisemaan sääreen.”

Lue netissä:
Katso videot: 
Santtu Kauppila
Lue lisää

Kuntauudistus katsoi nuoria silmiin Nuorten parlamentissa

Lauantaina iltapäivällä istahdimme pöydän ympärille miettimään tulevaa juttuamme. Seuraavana perjantaina järjestettäisiin Nuorten parlamentti, josta meidän on määrä kirjoittaa juttu Helsingin Sanomiin. Kuusi päivää ja meillä on edessämme tyhjä, valkoinen ruutu.
Muutama tunti, välipalamurot ja kymmeniä kirjoitusvirheitä; näin ideoimme aiheen juttuumme. Kuntauudistus kalvaa nuoria, eikä parlamentin täysistuntokaan jää huolta vaille.
“Miksei näitä kysymyksiä ole tullut yhtään Helsingistä?”
Kauhava, Siikajoki, Muonio … Täällä me istumme Helsingin Kalasatamassa. Tajusimme, ettei kuntauudistus kosketa meitä itseämme mitenkään.

Kun perjantai koitti, haastattelimme hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusta, opetusministeri Jukka Gustafssonia, Kimmo Tiilikaista, Kauhavalaista Minna Vakkuria ja 129 muuta nuorta.
Täysistunnon aikatauluun mahtui lopulta vain yksi kuntauudistusta käsittelevä kysymys, mutta kuten haastateltavien määrästä voi huomata, keskustelua syntyi silti.

Ben Zyskowicz ja keksipaketti ovat erottamaton pari. Välillä kiireinen työskentelymme keskeytyi, kun TV:stä tuttu naama kurkkasi ovesta sisään. Pekkarinen, Kiviniemi, Räsänen, Niinistö, ei siis se presidentti ja Kaikkonen. Informaatiotulvassa kaikkea tapahtunutta oli välillä vaikeaa käsittää kerralla. Onneksi paikalla olleet muut ryhmämme toimittajat palauttivat meidät tarpeen tullen asiaan.

Muutamaa minuuttia vaille viisi tuli äkkilähtö Sanomatalolle. Siellä, monitorilla, odotti harmaa laatikko meidän juttuamme varten. Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehen Marko Junkkarin avulla viimeistelimme juttumme painoon vietäväksi.

Valmiin jutun voit lukea tästä.

Nämä gallupin tulokset eivät mahtuneet mukaan Hesari-juttuun, mutta julkaisemme ne tässä:

Gallup-kysely Eduskuntatalon aulassa aamulla 23.3, kyselyyn vastasi 129 nuorta.

Miten uskot palveluillesi käyvän mahdollisen kuntauudistuksen myötä?

Palvelut paranevat: 10
Palveluiden taso pysyy samana: 67
Palvelut huononevat: 53
Ei osaa sanoa: 3
Muoniosta kotoisin oleva Matti Pajari kommentoi ministeri Virkkuselle:
“Jatkossa on tehtävä kunnon selvitys ennen kuntaliitoksia!”

– Maija Koivistoinen ja Helmi Rantala

Lue lisää