Arkisto

Epävarmuus pääsykokeiden järjestämisestä ahdistaa nuoria

Nuorten Ääni -toimituksen historian ensimmäinen etänä tehty juttu! Emma ja Nita pääsivät uuden haasteen äärelle kirjoittaessaan epidemian aikana juttua nuorten elämästä. Aikataulu oli tiukka ja tiedon jatkuvan päivittymisen vuoksi juttu piti saada kiireellisesti valmiiksi. Jutun teko hoitui hyvin videopuheluiden ja skype-haastattelujen ansioista.

Juttu kertoo korkeakouluun hakevien nuorten ahdistuksesta koronakeväänä. Psykoterapeutin neuvojen kautta Emma ja Nita pyrkivät saamaan helpotusta nuorten ahdistukseen ja tuomaan valoa epäselvään tilanteeseen. Vieläkään ei ole tietoa pääsykokeiden kohtalosta.

Tässä Emman ja Nitan kommentit jutun tekoprosessista:

“Kivutonta ja hauskaa” – Emma
“Intensiivistä ja tärkeän tuntuista” -Nita

Juttu julkaistiin 8.4.2020. Voit lukea sen Helsingin Sanomien sivuilta…

Unettomana yönä Venla Heiman teki itselleen piristystekstin ikkunaan. “Se on muistutus itselleni, että ‘kyl tää täst’ ja samalla teen monet mummot iloisiksi.”

Lue lisää

Välivuosi on mahdollisuus miettiä tulevaisuutta, tehdä töitä, matkustella ja oppia uutta

Mitä mun kannattais tehdä välivuodella, että saisin siitä mahdollisimman paljon irti? Päätin kysyä neuvoa muilta nuorilta, jotka ovat tai olivat samassa tilanteessa. Jutussa kolme ihanan erilaista nuorta antavat vinkkejä välivuoteen: rekkakuski, poronhoitaja ja Stockan herkun entinen myyjä.

Tapoja viettää välivuotta on monenlaisia. Töiden tekeminen, opiskelu, matkustaminen, tulevaisuuden pohtiminen… Yritän siis itse pitää välivuoden, johon sisällyttäisin vähän kaikkea ulkomailla asumisesta ylioppilaskokeiden korottamiseen. Tärkeintä on muistaa nauttia joka hetkestä.

Juttu esitettiin 27.11. MTV:n Huomenta Suomessa. Olin myös mukana studiossa keskustelemassa opetusministeri Li Anderssonin kanssa. Jutun muina tekijöinä olivat taustatoimittaja Iris Perttuli, kuvaajat Viivi Oksa ja Jonna Oskarsson.

Voit katsoa jutun tästä.

Nita Koivisto

Nita Koivisto ja opetusministeri Li Andersson Huomenta Suomen studiossa Pasilassa…

Lue lisää

Stressasimmeko me päiväkodissa?

 

Olen päiväkotini pihalla. Päälläni on uusi, violetti mekko, josta olen tosi ylpeä. Kiipeilytelineeseen on ruuhkaa. Kaikki haluaisivat kiivetä sen korkeimpaan kohtaan. Kinastelun jälkeen useimmat luovuttavat ja päätyvät leikkimään jotain muuta.

Reilun kymmenen vuoden kuluttua olen Nikin päiväkodin pihalla puhumassa lastenhoitajan kanssa alle kolmevuotiaiden stressistä.
Niki on puolitoistavuotias poika, jonka hoitopäivät ovat aikuisen työpäivän mittaisia. Liisa Keltikangas-Järvisen tuoreen kirjan mukaan päiväkotielämä aiheuttaa Nikille stressiä. Jos Keltikangas-Järvistä on uskominen, stressi voi aiheuttaa Nikille tulevaisuudessa oppimisvaikeuksia ja heikkoa stressinsietokykyä.

Meillä oli ajoittain ristiriitaisia ajatuksia jutun aihetta kohtaan. Olemme molemmat aloittaneet päiväkodin alle kaksivuotiaina. Päiväkotimuistomme ovat iloisia ja kiireettömiä. On vaikeaa uskoa, että me olisimme heikentyneestä stressinsietokyvystä ja tunne-elämän häiriöistä kärsiviä päiväkotihoidon tuloksia.

Jutun suunnittelemisen aikoihin luin lehdestä aihetta käsittelevän artikkelin. Siinä kymmenkunta vanhempaa kertoi, ettei heidän lapsillaan ole mitään ongelmaa. Vanhemmat nauroivat sykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen väitteille. Keltikangas-Järvisen mukaan stressiä ei kuitenkaan voi nähdä lapsen käytöksestä.

Vanhemmat ja päiväkodit kokevat professorin syyllistävän heitä ja asettuvat puolustuskannalle.

Väittelyn lomassa unohtuu, että pitäisi ajatella lapsen parasta. Lasten pitäisi varttua vanhempiensa hellässä huomassa tai nykyisiä päiväkotiryhmiä huomattavasti pienemmässä ryhmässä.
Kuinka monella vanhemmalla on mahdollisuus antaa tämä lapselleen?

Nikin hoitopaikassa, päiväkoti Tuulessa, vakuutuimme siitä, ettei päiväkotia kannata syyllistää. Heillä ei ole resursseja pienentää Nikin mahdollista stressiä kutistamalla ryhmäkokoja. Mikä sitten voisi auttaa asiaa oikeasti? Raha.

Jutun tekemisen jälkeen tuntuu hurjalta katsoa omia päiväkotikuviaan. Useat lapset aloittavat päiväkodin alle kolmevuotiaana. Kasvaako meistä päiväkodin takia hermoheikkoja maailmasta ahdistuneita stressikimppuja?

Toivottavasti ei, siitä ovat ainakin kaikki osapuolet yhtä mieltä.

Helmi Rantala, Senja Rajalin

Lue juttu tästä!

Lue lisää