Arkisto

Sateenkaarikirjallisuus osuu nuorilla tärkeään kohtaan

LGBTQ+ -nuoret ja kirjallisuus, mikä toinen yhdistelmä olisi tuntunut yhtä tutulta ja rakkaalta juttuaiheeksi? Eihän sateenkaarinuorista juuri uutisoida valtamediassa ja tässä sellaiseen oli nyt tilaisuuden, johon tartuttuani löysin itseni jutturyhmän päätoimittajan roolista. Artikelin parissa työskentelivät toisena toimittajana Lila Ahnger, taustatoimittajana Anni Nieminen ja kuvaajana toimi Onni Pulliainen.

Jutun edetessä huomasin kuitenkin löytäväni itseni muistakin kuin päätoimittajan roolista. Koska artikkeli keskittyi vähemmistönuorten kirjallisuudesta löytämiin samaistumispintoihin ja esikuviin, olin kuuntelija ja samaistuja. Haastatellessani kirjailija Salla Simukkaa olin toimittajan roolin lisäksi tapaamassa lukijana arvostamaani henkilöä, jonka kirjoista oli nuorempana itsekin pitänyt.

Koska seksuaalisuuden ja sukupuolen teemat ovat monelle nuorelle arkoja aiheita, haastateltavia omalla nimellään ja kuvallaan ei ollut helpointa löytää. Aikaa vievästä työstä huolimatta, ja ehkä myös juuri sen takia, tästä tuli kiitoksiensa perusteella merkityksellinen juttu. Viimeinen sitaatti on ehdoton lempikohtani: ”Lukeminen antaa uutta ajateltavaa, varsinkin, jos on vielä kaapissa tuskailemassa ja jotenkin epävarma. Se tuntuu aina hyvältä, kun saa vahvistusta omille ajatuksilleen ja sille, ettet ole yksin.”

Lue artikkeli Helsingin Sanomista.

Ansa Kurola

Lue lisää

”Mitä rumempi, sen parempi” – Helsingin kirpputorit täyttyvät asiakasryhmästä, jonka maku ei ole kaikkein tyypillisin

Emmi Nuolioja ja Roope Jaskari eivät halua ostaa pikamuotia, vaan etsivät vaatteensa mieluummin kirpputorilta. Syitä ovat ilmastonmuutos, työntekijöiden huonot olosuhteet, vaatteiden hinta ja laatu – sekä valikoiman monipuolisuus.  Kirpputorilta voi löytää omaan tyyliin sopivia laatuvaatteita nuorelle sopivaan hintaan. Nuorisomuoti onkin alkanut ottaa vaikutteita käytettyjen vaatteiden markkinoilta.

Nuorten Ääni -toimituksen Emma Jännes ja Minttu Kuitunen ottivat selvää kierrätysmuodista.

Lue artikkeli Helsingin Sanomista.

 …

Lue lisää

Välivuosi on mahdollisuus miettiä tulevaisuutta, tehdä töitä, matkustella ja oppia uutta

Mitä mun kannattais tehdä välivuodella, että saisin siitä mahdollisimman paljon irti? Päätin kysyä neuvoa muilta nuorilta, jotka ovat tai olivat samassa tilanteessa. Jutussa kolme ihanan erilaista nuorta antavat vinkkejä välivuoteen: rekkakuski, poronhoitaja ja Stockan herkun entinen myyjä.

Tapoja viettää välivuotta on monenlaisia. Töiden tekeminen, opiskelu, matkustaminen, tulevaisuuden pohtiminen… Yritän siis itse pitää välivuoden, johon sisällyttäisin vähän kaikkea ulkomailla asumisesta ylioppilaskokeiden korottamiseen. Tärkeintä on muistaa nauttia joka hetkestä.

Juttu esitettiin 27.11. MTV:n Huomenta Suomessa. Olin myös mukana studiossa keskustelemassa opetusministeri Li Anderssonin kanssa. Jutun muina tekijöinä olivat taustatoimittaja Iris Perttuli, kuvaajat Viivi Oksa ja Jonna Oskarsson.

Voit katsoa jutun tästä.

Nita Koivisto

Nita Koivisto ja opetusministeri Li Andersson Huomenta Suomen studiossa Pasilassa…

Lue lisää

Kaupunki ei kerro totuutta nuorisovaltuustosta

Olen huono nuoriso­valtuu­tettu. Kuten on suu­rin osa muista­kin nuoriso­valtuute­tuista.

Syy ei suin­kaan ole pelkästään meissä. Syy on kaupungissa: nuorisovaltuutettuja pidetään liian usein aikuisina – tai lapsina. Unohdetaan, että olemme nuoria.

En jaksa esittää ikäistäni vanhempaa, jotta olisin vakavasti otettava. Koska käyn koulua ja elän muutakin elämää, en kykene käyttämään tunteja päivässä nuorisovaltuustoon. Ja väitän, ettei moni muukaan pysty.

Pihka Oksanen kirjoittaa nuorisovaltuustojen harhaanjohtavasta markkinoinnista ja todellisuudesta.

Lue kolumni Helsingin Sanomista…

Lue lisää

Miten käy nuorten tulevaisuuden ikäpyramidivääristyneissä eduskuntavaaleissa?

Minusta on tuntunut usein siltä, että poliitikkoja ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä meille nuorille kuuluu ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä: ensimmäisenä mieleen tulee Sipilän koulutusleikkaukset ja toisena turhautuminen toimettomuuteen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Politiikkaa jonkin verran pohtineena ymmärrän kuitenkin myös sen, että kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin tavallinen tallaaja saattaa erehtyä ajattelemaan: esimerkiksi aina kaikki eivät muista, että jos valtion budjetissa jonnekin laitetaan lisää rahaa, sitä otetaan jostain pois. Siis voi olla, että nuoria ei laiminlyödä, vaan eduskunnassa ollaan päätetty, että jokin muu – vaikka Suomen talouskasvu – on tärkeämpi rahan sijoittamisen kohde, joka auttaa tulevaisuudessa myös nuoria.

Rupesin yhdistelemään muitakin tietoja, jotka majailivat siellä täällä päätäni, ja muistin, että olen monta kertaa kuullut, että nuoret eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin vanhemmat ihmiset. Kävi ilmi, etten ollut pohdiskeluideni kanssa yksin, ja kahdeksasta nättiläisestä muodostunut työryhmämme alkoi tutkailemaan, mikä tilanne oikeasti on, ja aika nopeasti kävi selväksi, että oli niin kuin olin olettanut: selvästi eniten äänestäjiä oli isovanhempieni ikäluokassa.

Pohdiskelimme, voisiko nuorten – mahdollinen – laiminlyönti johtua siitä, että eduskuntaan päätyy vanhoja poliitikkoja, sillä äänestäjät äänestävät ikäisiään. Olisi loogista, että vanhemmat kansanedustajat eivät osaisi samaistua nuoriin yhtä hyvin kuin itsekin nuoret kansanedustajat.

Parin seikkailun ja kahdeksan uteliaan nuoren usean kymmenen työtunnin jälkeen tiedän vähän enemmän, vaikuttaako äänestäjien korkea keski-ikä oikeasti nuorten tulevaisuuteen – ja miten. Muillekin tiedonjanoisille on mettä tarjolla, sekä Ylen nettisivuilla julkaistussa artikkelissa että A-studiossa julkaistussa insertissä.

Pihka Oksanen

Lue lisää

Miten aikuiset muka tekevät nuorten paheet oikein?

 

Nuorten Ääni -toimitus havaitsi, että on olemassa “nuorten paheita”, jotka eivät aikuisten tekeminä ole niin paheksuttavia. Nuoret lähtivät selvittämään, miten aikuiset tekevät nämä nuorten synnit oikein. Jutut esitettiin MTV3:n Huomenta Suomessa joulukuun ensimmäisellä viikolla. Nuorten tekemissä videoissa nuoret ja aikuiset pääsevät selittämään käytöstään.…

Lue lisää

Nuorten Ääni -toimitus teki A-studioon jutun kesätöiden ikärajoista – Stockmann muuttaa käytäntöään

Tänä keväänä Nuorten Ääni -toimitus aloitti yhteistyön A-studion kanssa uudestaan. Juttu koskee kesätöiden ikärajoja. Millä perusteella ikärajoja voi asettaa? Voivatko ikärajat ollakin ikäsyrjintää? Miksi työnantajat eivät halua palkata alaikäisiä? Haluavatko nuoretkin tehdä vastuullisia töitä? Juttu ajoi asiansa ja sai esimerkiksi Stockmannin muuttamaan ikärajakäytäntöään.

Juttua tehdessä sattui monia käänteitä; haastatteluista kieltäydyttiin, haastateltava sairastui ja deadline venyi viikolla, mutta loppujen lopuksi käteen jäi hieno juttu.

Jutun työryhmään kuuluivat toimittaja Nita Koiviston lisäksi taustatoimittajat Antti Avoranta ja Laura Lehtiö sekä kuvaajat Jenni Ilmarinen, Elias Heikkilä sekä Jonna Oskarsson.

Juttu esitettiin Ylen A-studiossa tiistai-iltana 22.5. klo 21. Nita oli mukana myös studiokeskustelussa.

 …

Lue lisää

Millä perusteella minun tulisi äänestää?

Juttukokonaisuus ensikertalaisen vaaleista julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.4.2015.

“Odotan äänestämistä innoissani.” 18-vuotiaan Linnea Kukkosen mielestä vaikuttaminen on tärkeää, vaikka yhdellä äänellä olisikin vain vähän merkitystä. Mutta millä perusteella oma ehdokas pitäisi valita? Kukkonen saa neuvoja kolmelta äänestämisen asiantuntijalta.

“Sen perusteella, mikä on sinulle yhteiskunnassa tärkeää”, neuvoo 60 vuotta äänestänyt Margaretha Starck. Myös tietokirjailija Tommi Uschanov ja kansanedustaja Silvia Modig (vas) kannustavat tekemään valinnan puolueen ja ehdokkaan arvojen perusteella. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Politiikkaa pidetään usein nuorille vaikeana. Ensiäänestäjä Kukkonen pitää hankalana erityisesti talouspolitiikkaa. Samaa mieltä on myös äänestämisen veteraani Starck. Kansanedustaja Modig muistuttaa, että politiikka todella on vaikeaa, mutta vikaa on myös poliitikkojen tavassa puhua.

“Sanoin ennen viime vaaleja, että jos rupean joskus puhumaan poliittista jargoniaa, niin tulkaa potkaisemaan sääreen.”

Lue netissä:
Katso videot jutun yhteydessä: 
  • Margaretha Starck: “Valitse puolue, joka ajaa sinulle tärkeitä arvoja.”
  • Silvia Modig: “Valitse yksi tärkeä asia, johon pitäisi nyt puuttua.”
  • Tommi Uschanov: “Laita asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei voi saada.”
  • Toimittaja: Minka Nordström, kuvaajat: Nadja Fasolah, Akseli Nurminen, leikkaaja: Akseli Nurminen
Santtu Kauppila
Lue lisää

Miten sosiaalinen media vaikuttaa meihin?

Suurin osa meistä nuorista käyttää sosiaalista mediaa – eikä vain käytä, vaan todellakin on siellä. Sen vuoksi yhteydenpito siirtyy someen yhä enemmän. Koulussa ja harrastusporukoissa on omia Facebook-ryhmiä, ja useita tapahtumainfoja ilmestyy vain sosiaaliseen mediaan.

Kaikki nuoret eivät kuitenkaan koe sosiaalisen median käyttöä tarpeelliseksi. Ystäviin saa pidettyä yhteyttä ilmankin, eikä silloin tule vietettyä aikaa vain ruutua tuijottaen. Millaisia ajatuksia sosiaalinen media herättää niissä, jotka ovat pysyneet sen ulkopuolla? Entä onko viisi tuntia päivässä sopiva määrä “sometusta” alakoululaiselle? Tiesitkö sinä, että suositun WhatsApp -pikaviestipalvelun ikäraja on 16-vuotta?

Muun muassa näihin kysymyksiin Nuorten Ääni -toimitus haki vastauksia syksyn aikana. Some-aiheiset jutut voi lukea ja katsoa Ylen nettisivuilta:

Katso myös aiemmat juttumme:

Henri Salomaa

Lue lisää