Arkisto

RuutiExpon uudistuminen jakoi nuorten mielipiteitä

“Haluaisimme vaikuttaa rasisimiin ja syrjintään”, kertovat Albin Peci ja Ergjan Feka RuutiExpossa. (Kuva: Elias Heikkilä)

 

Nita, Vilja, Priska ja Elias kävivät tutustumassa uuteen RuutiExpo-tapahtumaan, joka lupasi nuorille vaikuttamisen taitoja ja kokemuksia. Lunastiko tapahtuma lupauksensa?

Lue koko juttu Helsingin Sanomista…

 …

Lue lisää

Millä perusteella minun tulisi äänestää?

Juttukokonaisuus ensikertalaisen vaaleista julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.4.2015.

“Odotan äänestämistä innoissani.” 18-vuotiaan Linnea Kukkosen mielestä vaikuttaminen on tärkeää, vaikka yhdellä äänellä olisikin vain vähän merkitystä. Mutta millä perusteella oma ehdokas pitäisi valita? Kukkonen saa neuvoja kolmelta äänestämisen asiantuntijalta.

“Sen perusteella, mikä on sinulle yhteiskunnassa tärkeää”, neuvoo 60 vuotta äänestänyt Margaretha Starck. Myös tietokirjailija Tommi Uschanov ja kansanedustaja Silvia Modig (vas) kannustavat tekemään valinnan puolueen ja ehdokkaan arvojen perusteella. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Politiikkaa pidetään usein nuorille vaikeana. Ensiäänestäjä Kukkonen pitää hankalana erityisesti talouspolitiikkaa. Samaa mieltä on myös äänestämisen veteraani Starck. Kansanedustaja Modig muistuttaa, että politiikka todella on vaikeaa, mutta vikaa on myös poliitikkojen tavassa puhua.

“Sanoin ennen viime vaaleja, että jos rupean joskus puhumaan poliittista jargoniaa, niin tulkaa potkaisemaan sääreen.”

Lue netissä:
Katso videot: 
Santtu Kauppila
Lue lisää

Miten sosiaalinen media vaikuttaa meihin?

Suurin osa meistä nuorista käyttää sosiaalista mediaa – eikä vain käytä, vaan todellakin on siellä. Sen vuoksi yhteydenpito siirtyy someen yhä enemmän. Koulussa ja harrastusporukoissa on omia Facebook-ryhmiä, ja useita tapahtumainfoja ilmestyy vain sosiaaliseen mediaan.

Kaikki nuoret eivät kuitenkaan koe sosiaalisen median käyttöä tarpeelliseksi. Ystäviin saa pidettyä yhteyttä ilmankin, eikä silloin tule vietettyä aikaa vain ruutua tuijottaen. Millaisia ajatuksia sosiaalinen media herättää niissä, jotka ovat pysyneet sen ulkopuolla? Entä onko viisi tuntia päivässä sopiva määrä “sometusta” alakoululaiselle? Tiesitkö sinä, että suositun WhatsApp -pikaviestipalvelun ikäraja on 16-vuotta?

Muun muassa näihin kysymyksiin Nuorten Ääni -toimitus haki vastauksia syksyn aikana. Some-aiheiset jutut voi lukea ja katsoa Ylen nettisivuilta:

Katso myös aiemmat juttumme:

Henri Salomaa

Lue lisää

Suhtaudutaanko kasvis- ja sekaruokailijoihin tarpeeksi tasavertaisesti?

Helsinkiläisen Viikin normaalikoulun ruokatunnilla uunimakkara maistuu monelle. Minna Koskinen, 15, ei ole yksi heistä.
“Miks sä oot joku vege? Ihminen on luotu syömään lihaa”, sanoo ohi kulkeva oppilas, kun huomaa Koskisen lautasella kasvispihvin.
“En ole koskaan pitänyt lihan mausta saati ajatuksesta, että ruokani on joskus juossut pellolla”, Koskinen vastaa.
Punainen liha ja kana häipyivät Koskisen lautaselta jo muutama vuosi sitten, mutta osa hänen lähipiiristään ihmettelee valintaa edelleen.
Koskisen mielestä kasvis- ja sekaruokailijoita tulisi kohdella tasavertaisesti.
“Ei ole reilua, että kasvissyönti luokitellaan erityisruokavalioksi, ja esimerkiksi lentoa varten lihaton vaihtoehto täytyy tilata etukäteen.”
Eveliina Ilola

Lue juttu loppuun ja vastaa kysymykseen NÄTit kysyy -blogissa:

Suhtaudutaanko kasvis- ja sekaruokailijoihin tarpeeksi tasavertaisesti?

Lue lisää

Selittäisittekö, miksi kotimatkallani on 14 baaria?


Vaalien alla poliitikot ovat innokkaita kertomaan, miten asioiden tulisi olla ja mitä he itse tekisivät, jotta asiat muuttuisivat paremmiksi. Harva kuitenkaan viitsii vastata kysymykseen: Miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty? Epämukavista päätöksistä ei selvästi ole mukava puhua.

Nuorten Ääni -toimituksen nuoret halusivat kysyä kuntapäättäjiltä, miksi olemme tässä tilanteessa. Ensimmäisessä jutussa selvitetään itähelsinkiläisen Kontulan lähiön huonoa turvallisuustilannetta. Lapset ja nuoret saavat kertoa omin sanoin, miksi heitä pelottaa liikkua yksin ostarilla. Toisessa jutussa selvitetään, miksi sosiaalityöntekijä ei välttämättä ota nuoren mielipidettä huomioon lain vaatimalla tavalla. Huostaanottoprosessin kokenut nuori kertoo muodollisen kuulemisen olevan varsin yleistä sosiaalityössä. Kolmas juttu antaa äänen Lohjan nuorille, jotka joutuvat hengailemaan Prisman lattialla, koska parempiakaan paikkoja ei illanviettoon löydy.

Jokaisessa jutussa nuoret ovat itse havainneet ongelman, johon poliitikot saavat selittää syitä. Helppoa se ei ollut – esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava kertoi olleensa elämänsä pisimmässä haastattelussa arvioidessaan Kontulan ongelmia. Sosiaalityön laiminlyöntejä selvittänyt toimittaja haastatteli useita lautakunnan jäseniä, mutta juuri kukaan ei osannut selittää, mistä päätöksistä ongelmat johtuvat.

Kaikki jutut ovat alusta loppuun saakka nuorten suunnittelemia ja tekemiä. Nuoret päättivät itse, mitkä aiheet halusivat nostaa esille kuntavaaleja varten. Lopputuloksesta huomaa, että poliitikot eivät ole tottuneet perustelemaan nuorille heitä koskevia päätöksiä.

Voit katsoa jutut Ylen sivuilta.

Katariina Aho

Lue lisää

Ikää hintsunlaisesti, baariin pääsee silti

Pääseekö alaikäisenä baariin? Pääsee, jos on tarpeeksi itsevarma, eikä näytä 13-vuotiaalta. Tämän totesimme Marja Kuikan ja Reeta Niemosen kanssa päästessämme mukaan tekemään juttua Turun yöstä A-studioon.

Oli jännittävää lähteä kuvaamaan näin salaperäistä juttua – kukaan ei saanut tietää siitä etukäteen, ettei se paljastuisi baarien omistajille ja pilaisi mahdollisuuksiamme päästä sisään. Paineista huolimatta lähdimme kokeilemaan onneamme omana itsenämme, emmekä pyrkineet näyttämään ikäistämme vanhemmilta tai ehostautuneet paljon enemmän kuin arkenakaan.

Pääsimme sisään yli puoleen yrittämistämme paikoista, mikä ei sinänsä ollut suuri yllätys, sillä olimme jo etukäteen kuulleet, että sisäänpääsy ei ole mahdottomuus. Odottamatonta oli kuitenkin se, miten arkisesti osa portsareista meihin suhtautui. Varauduin jo joissain paikoissa kääntymään pois, luullen ovimiehen pyytävän meitä näyttämään henkilöllisyystodistuksemme, mutta portsari vain tyytyi tervehtimään meitä iloisesti.

Tällaisissa tilanteissa ei voinut kuin ihmetellä, että missä kohtaa menee väärin: ovatko baarien omistajat antaneet portsareille määräyksen päästää kaikki sisään vai rikkovatko ovimiehet lakia huolimattomuuttaan tai välinpitämättömyyttään? Erityisesti mieleen jäi paikka, jonka ovessa luki K-22, eikä tummapukuinen portsari tehnyt elettäkään estääkseen sisälle menemisemme.

Osa paikoista piti ovensa visusti kiinni meiltä alaikäisiltä, mutta tuntui kuitenkin, että portsarit kohtelivat meitä varteenotettavina tulevaisuuden asiakkaina. Varmasti useita erilaisia sisäänpääsy-yrityksiä nähneet ovimiehet eivät nielleet selityksiämme partioretkestä ja Helsinkiin unohtuneesta passista, mutta eivät yrittäneet kuitenkaan  nolata meitä, vaan tyytyivät toteamaan asiallisesti, ystävälliseen sävyyn: ”ikää näyttää löytyvän vähän hintsunlaisesti.”

Katso juttu Yle Areenasta.
Lue Ylen nettisivuilta alkoholitarkastajan kommentti.

Maija Koivistoinen

Lue lisää

Kuntauudistus katsoi nuoria silmiin Nuorten parlamentissa

Lauantaina iltapäivällä istahdimme pöydän ympärille miettimään tulevaa juttuamme. Seuraavana perjantaina järjestettäisiin Nuorten parlamentti, josta meidän on määrä kirjoittaa juttu Helsingin Sanomiin. Kuusi päivää ja meillä on edessämme tyhjä, valkoinen ruutu.
Muutama tunti, välipalamurot ja kymmeniä kirjoitusvirheitä; näin ideoimme aiheen juttuumme. Kuntauudistus kalvaa nuoria, eikä parlamentin täysistuntokaan jää huolta vaille.
“Miksei näitä kysymyksiä ole tullut yhtään Helsingistä?”
Kauhava, Siikajoki, Muonio … Täällä me istumme Helsingin Kalasatamassa. Tajusimme, ettei kuntauudistus kosketa meitä itseämme mitenkään.

Kun perjantai koitti, haastattelimme hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusta, opetusministeri Jukka Gustafssonia, Kimmo Tiilikaista, Kauhavalaista Minna Vakkuria ja 129 muuta nuorta.
Täysistunnon aikatauluun mahtui lopulta vain yksi kuntauudistusta käsittelevä kysymys, mutta kuten haastateltavien määrästä voi huomata, keskustelua syntyi silti.

Ben Zyskowicz ja keksipaketti ovat erottamaton pari. Välillä kiireinen työskentelymme keskeytyi, kun TV:stä tuttu naama kurkkasi ovesta sisään. Pekkarinen, Kiviniemi, Räsänen, Niinistö, ei siis se presidentti ja Kaikkonen. Informaatiotulvassa kaikkea tapahtunutta oli välillä vaikeaa käsittää kerralla. Onneksi paikalla olleet muut ryhmämme toimittajat palauttivat meidät tarpeen tullen asiaan.

Muutamaa minuuttia vaille viisi tuli äkkilähtö Sanomatalolle. Siellä, monitorilla, odotti harmaa laatikko meidän juttuamme varten. Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehen Marko Junkkarin avulla viimeistelimme juttumme painoon vietäväksi.

Valmiin jutun voit lukea tästä.

Nämä gallupin tulokset eivät mahtuneet mukaan Hesari-juttuun, mutta julkaisemme ne tässä:

Gallup-kysely Eduskuntatalon aulassa aamulla 23.3, kyselyyn vastasi 129 nuorta.

Miten uskot palveluillesi käyvän mahdollisen kuntauudistuksen myötä?

Palvelut paranevat: 10
Palveluiden taso pysyy samana: 67
Palvelut huononevat: 53
Ei osaa sanoa: 3
Muoniosta kotoisin oleva Matti Pajari kommentoi ministeri Virkkuselle:
“Jatkossa on tehtävä kunnon selvitys ennen kuntaliitoksia!”

– Maija Koivistoinen ja Helmi Rantala

Lue lisää

Nuorten Ääni -toimitus perusti päiväksi toimituksen eduskuntataloon

Nuorten Ääni -toimitus vastasi Nuorten parlamentti -tapahtuman reaaliaikaisesta uutisoinnista eduskunnan verkkosivuilla. Päivän aikana toimitus seurasi nuorten parlamentaarikkojen täysistuntoa ja kuunteli poliitikkojen ja nuorten välistä kädenvääntöä. Toimituksen työskentelyä ohjasivat päivän aikana uutispäälliköt Heta Lampinen ja Robert Sundman.

Toimitus vastasi uutisoinnista myös kaksi vuotta sitten, kun Nuorten parlamentti järjestettiin huhtikuussa 2010. Tänä vuonna toimituksen tavoitteena oli uutisoida politiikan isoista kysymyksistä, ja siitä, miten ne vaikuttavat suomalaisten nuorten elämään. Juttuja tehtiin mm. kuntauudistuksesta, koulukiusaamisesta, homojen oikeuksista, kesätöistä, kansanedustajiin kohdistuvista ennakkoluuloista sekä Zyskowiczista, joka etsi keksejä toimitushuoneesta.

Nuorten parlamentin uutisoinnista vastasi yhteensä 18 toimituksen jäsentä. Osa juttuaiheista on suunniteltu etukäteen – osa puolestaan syntyy päivän aikana. Vinkkejä politiikan uutisointiin saatiin muun muassa Ylen politiikantoimittaja Pirjo Auviselta.

Lue kaikki päivän jutut eduskunnan verkkosivuilta.

Lue lisää

Kosmopoliittikin voi leikkiä lumella

Kun olimme pitäneet viikottaisen mielipidemittaukseni, tiesin heti, että tosta mä tahdon kirjottaa. Olisi ollut niin paljon sanottavaa, että onneksi aika oli rajattu.

Lähdin ensin miettimään kehikkoa veteraanin, ja myöhemmin isänmaallisen maahanmuuttajan ympärille. Se suunnitelma murtui, kun tajusin, että tahdon kirjoittaa jutun, jossa vihdoin mietitään isänmaallisuutta tekemättä niin suurta eroa meidän ja muiden välille. Tässä aiheessa eniten kiinnostivat nuoret ja isänmaallisia nuoria on erilaisia, vaikka olisivatkin “alkuperäisiä” suomalaisia.
Isänmaallinen nuori oli melko helppo löytää. Selailin netissä isänmaallisia (Huom! Ei rasistisia!) sivustoja ja lopulta päädyin Suomalaisuuden Liittoon. Liiton sivuilta löytyi mainos: “Tilaa kirja!
Itämaasta itsenäisyyteen – suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde”. Otsikko on paitsi epälooginen, myös juuri sitä, mitä etsin.
Epäisänmaallisen nuoren löytäminen olikin sitten vaikeampaa. Kukaan Tukholmasta, matkanjärjestäjistä saatika tuttavista (jne. jne.) ei tahtonut myöntää olevansa epäisänmaallinen. Juuri, kun olin lieventämässä kriteereitäni haastateltavalle, viimeinen oljenkorteni, tutun tuttu suostui. Hypin innosta Hapen ruisleivän tuoksuisilla käytävillä.
Juttu on ensimmäinen, jonka olen NÄTissä kirjoittanut. Siksi olikin vähän outoa tajuta, että hetken päästä minulla oli kotona yhteensä lähes tunti kivikautiselle nauhurille äänitettyä puhetta. Kun kuuntelin ne uudestaan kipakat kannat ja ylpeys isänmaasta löytyivät.
Kirjoitin ensimmäisen version jutusta.
“Lyhyempi, pidempi, omakohtaisempi, kipakampi, virallisempi, rennompi …”
Äärilaitojen jälkeen minulla oli vihdoin juttu Jaakosta ja Hetasta.
Sain jatkaa mielipidemittausta jutussani. Harvoin voi puhua niin suoraan Hetan ja Jaakon kaltaisille ihmisille kuin haastattelussa. Isänmaallinen perussuomalainen on vahvasti omaa mieltään, mutta arvostaa myös (omassa maassaan pysyviä) muita kulttuureita. Kosmopoliittikin syö Fazerin suklaata ja leikkii lumella!
Oli mahtavaa, kaikista käänteistä huolimatta tehdä tämä juttu. Oma isänmaallisuuskuvani sai uuden värin pintaan ja lukijatkin toivottavasti heräävät nuorten isänmaallisuuden vaikeuteen. Millainen itse olet, isänmaallinen vai kosmopoliitti? Uskallatko sanoa sen ääneen?
Helmi Rantala
Lue lisää

Outoa mainontaa

 
“Rautatientori nurmikoksi? ” Valtavaa kuvanmuokkausta, jossa Rautatientorin päälle oli piirretty virheää tekstiä ei voinut olla huomaamatta. Isot nuorisoasiainkeskuksen mainoskyltit Ruuti.net vaikuttamisohjelmasta valtasivat Helsingin metroasemat. Kiinnitin heti huomioni täysin absurdiin ja toteuttamiskelvottomaan ideaan, jota nuorille markkinoitiin mainosten avulla. Miksi meidän halutaan antavan järjettömiä ja jopa mahdottomia ideoita Helsingin kaupungille?

Lähdin selvittämään asiaa. Juttu otti nopeasti tuulta alleen ja valmis juttu ilmestyi Miksi?-palstalle Helsingin Sanomiin jo viikon sisällä.

Heta Lampinen

Lue juttu tästä!

Lue lisää