Arkisto

Kaupunki ei kerro totuutta nuorisovaltuustosta

Olen huono nuoriso­valtuu­tettu. Kuten on suu­rin osa muista­kin nuoriso­valtuute­tuista.

Syy ei suin­kaan ole pelkästään meissä. Syy on kaupungissa: nuorisovaltuutettuja pidetään liian usein aikuisina – tai lapsina. Unohdetaan, että olemme nuoria.

En jaksa esittää ikäistäni vanhempaa, jotta olisin vakavasti otettava. Koska käyn koulua ja elän muutakin elämää, en kykene käyttämään tunteja päivässä nuorisovaltuustoon. Ja väitän, ettei moni muukaan pysty.

Pihka Oksanen kirjoittaa nuorisovaltuustojen harhaanjohtavasta markkinoinnista ja todellisuudesta.

Lue kolumni Helsingin Sanomista…

Lue lisää

Miten käy nuorten tulevaisuuden ikäpyramidivääristyneissä eduskuntavaaleissa?

Minusta on tuntunut usein siltä, että poliitikkoja ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä meille nuorille kuuluu ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä: ensimmäisenä mieleen tulee Sipilän koulutusleikkaukset ja toisena turhautuminen toimettomuuteen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Politiikkaa jonkin verran pohtineena ymmärrän kuitenkin myös sen, että kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin tavallinen tallaaja saattaa erehtyä ajattelemaan: esimerkiksi aina kaikki eivät muista, että jos valtion budjetissa jonnekin laitetaan lisää rahaa, sitä otetaan jostain pois. Siis voi olla, että nuoria ei laiminlyödä, vaan eduskunnassa ollaan päätetty, että jokin muu – vaikka Suomen talouskasvu – on tärkeämpi rahan sijoittamisen kohde, joka auttaa tulevaisuudessa myös nuoria.

Rupesin yhdistelemään muitakin tietoja, jotka majailivat siellä täällä päätäni, ja muistin, että olen monta kertaa kuullut, että nuoret eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin vanhemmat ihmiset. Kävi ilmi, etten ollut pohdiskeluideni kanssa yksin, ja kahdeksasta nättiläisestä muodostunut työryhmämme alkoi tutkailemaan, mikä tilanne oikeasti on, ja aika nopeasti kävi selväksi, että oli niin kuin olin olettanut: selvästi eniten äänestäjiä oli isovanhempieni ikäluokassa.

Pohdiskelimme, voisiko nuorten – mahdollinen – laiminlyönti johtua siitä, että eduskuntaan päätyy vanhoja poliitikkoja, sillä äänestäjät äänestävät ikäisiään. Olisi loogista, että vanhemmat kansanedustajat eivät osaisi samaistua nuoriin yhtä hyvin kuin itsekin nuoret kansanedustajat.

Parin seikkailun ja kahdeksan uteliaan nuoren usean kymmenen työtunnin jälkeen tiedän vähän enemmän, vaikuttaako äänestäjien korkea keski-ikä oikeasti nuorten tulevaisuuteen – ja miten. Muillekin tiedonjanoisille on mettä tarjolla, sekä Ylen nettisivuilla julkaistussa artikkelissa että A-studiossa julkaistussa insertissä.

Pihka Oksanen

Lue lisää

Miten aikuiset muka tekevät nuorten paheet oikein?

 

Nuorten Ääni -toimitus havaitsi, että on olemassa “nuorten paheita”, jotka eivät aikuisten tekeminä ole niin paheksuttavia. Nuoret lähtivät selvittämään, miten aikuiset tekevät nämä nuorten synnit oikein. Jutut esitettiin MTV3:n Huomenta Suomessa joulukuun ensimmäisellä viikolla. Nuorten tekemissä videoissa nuoret ja aikuiset pääsevät selittämään käytöstään.…

Lue lisää

Nuorten Ääni -toimitus teki A-studioon jutun kesätöiden ikärajoista – Stockmann muuttaa käytäntöään

Tänä keväänä Nuorten Ääni -toimitus aloitti yhteistyön A-studion kanssa uudestaan. Juttu koskee kesätöiden ikärajoja. Millä perusteella ikärajoja voi asettaa? Voivatko ikärajat ollakin ikäsyrjintää? Miksi työnantajat eivät halua palkata alaikäisiä? Haluavatko nuoretkin tehdä vastuullisia töitä? Juttu ajoi asiansa ja sai esimerkiksi Stockmannin muuttamaan ikärajakäytäntöään.

Juttua tehdessä sattui monia käänteitä; haastatteluista kieltäydyttiin, haastateltava sairastui ja deadline venyi viikolla, mutta loppujen lopuksi käteen jäi hieno juttu.

Jutun työryhmään kuuluivat toimittaja Nita Koiviston lisäksi taustatoimittajat Antti Avoranta ja Laura Lehtiö sekä kuvaajat Jenni Ilmarinen, Elias Heikkilä sekä Jonna Oskarsson.

Juttu esitettiin Ylen A-studiossa tiistai-iltana 22.5. klo 21. Nita oli mukana myös studiokeskustelussa.

 …

Lue lisää

Millä perusteella minun tulisi äänestää?

Juttukokonaisuus ensikertalaisen vaaleista julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.4.2015.

“Odotan äänestämistä innoissani.” 18-vuotiaan Linnea Kukkosen mielestä vaikuttaminen on tärkeää, vaikka yhdellä äänellä olisikin vain vähän merkitystä. Mutta millä perusteella oma ehdokas pitäisi valita? Kukkonen saa neuvoja kolmelta äänestämisen asiantuntijalta.

“Sen perusteella, mikä on sinulle yhteiskunnassa tärkeää”, neuvoo 60 vuotta äänestänyt Margaretha Starck. Myös tietokirjailija Tommi Uschanov ja kansanedustaja Silvia Modig (vas) kannustavat tekemään valinnan puolueen ja ehdokkaan arvojen perusteella. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Politiikkaa pidetään usein nuorille vaikeana. Ensiäänestäjä Kukkonen pitää hankalana erityisesti talouspolitiikkaa. Samaa mieltä on myös äänestämisen veteraani Starck. Kansanedustaja Modig muistuttaa, että politiikka todella on vaikeaa, mutta vikaa on myös poliitikkojen tavassa puhua.

“Sanoin ennen viime vaaleja, että jos rupean joskus puhumaan poliittista jargoniaa, niin tulkaa potkaisemaan sääreen.”

Lue netissä:
Katso videot: 
Santtu Kauppila
Lue lisää

Miten sosiaalinen media vaikuttaa meihin?

Suurin osa meistä nuorista käyttää sosiaalista mediaa – eikä vain käytä, vaan todellakin on siellä. Sen vuoksi yhteydenpito siirtyy someen yhä enemmän. Koulussa ja harrastusporukoissa on omia Facebook-ryhmiä, ja useita tapahtumainfoja ilmestyy vain sosiaaliseen mediaan.

Kaikki nuoret eivät kuitenkaan koe sosiaalisen median käyttöä tarpeelliseksi. Ystäviin saa pidettyä yhteyttä ilmankin, eikä silloin tule vietettyä aikaa vain ruutua tuijottaen. Millaisia ajatuksia sosiaalinen media herättää niissä, jotka ovat pysyneet sen ulkopuolla? Entä onko viisi tuntia päivässä sopiva määrä “sometusta” alakoululaiselle? Tiesitkö sinä, että suositun WhatsApp -pikaviestipalvelun ikäraja on 16-vuotta?

Muun muassa näihin kysymyksiin Nuorten Ääni -toimitus haki vastauksia syksyn aikana. Some-aiheiset jutut voi lukea ja katsoa Ylen nettisivuilta:

Katso myös aiemmat juttumme:

Henri Salomaa

Lue lisää

Suhtaudutaanko kasvis- ja sekaruokailijoihin tarpeeksi tasavertaisesti?

Helsinkiläisen Viikin normaalikoulun ruokatunnilla uunimakkara maistuu monelle. Minna Koskinen, 15, ei ole yksi heistä.
“Miks sä oot joku vege? Ihminen on luotu syömään lihaa”, sanoo ohi kulkeva oppilas, kun huomaa Koskisen lautasella kasvispihvin.
“En ole koskaan pitänyt lihan mausta saati ajatuksesta, että ruokani on joskus juossut pellolla”, Koskinen vastaa.
Punainen liha ja kana häipyivät Koskisen lautaselta jo muutama vuosi sitten, mutta osa hänen lähipiiristään ihmettelee valintaa edelleen.
Koskisen mielestä kasvis- ja sekaruokailijoita tulisi kohdella tasavertaisesti.
“Ei ole reilua, että kasvissyönti luokitellaan erityisruokavalioksi, ja esimerkiksi lentoa varten lihaton vaihtoehto täytyy tilata etukäteen.”
Eveliina Ilola

Lue juttu loppuun ja vastaa kysymykseen NÄTit kysyy -blogissa:

Suhtaudutaanko kasvis- ja sekaruokailijoihin tarpeeksi tasavertaisesti?

Lue lisää

Selittäisittekö, miksi kotimatkallani on 14 baaria?


Vaalien alla poliitikot ovat innokkaita kertomaan, miten asioiden tulisi olla ja mitä he itse tekisivät, jotta asiat muuttuisivat paremmiksi. Harva kuitenkaan viitsii vastata kysymykseen: Miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty? Epämukavista päätöksistä ei selvästi ole mukava puhua.

Nuorten Ääni -toimituksen nuoret halusivat kysyä kuntapäättäjiltä, miksi olemme tässä tilanteessa. Ensimmäisessä jutussa selvitetään itähelsinkiläisen Kontulan lähiön huonoa turvallisuustilannetta. Lapset ja nuoret saavat kertoa omin sanoin, miksi heitä pelottaa liikkua yksin ostarilla. Toisessa jutussa selvitetään, miksi sosiaalityöntekijä ei välttämättä ota nuoren mielipidettä huomioon lain vaatimalla tavalla. Huostaanottoprosessin kokenut nuori kertoo muodollisen kuulemisen olevan varsin yleistä sosiaalityössä. Kolmas juttu antaa äänen Lohjan nuorille, jotka joutuvat hengailemaan Prisman lattialla, koska parempiakaan paikkoja ei illanviettoon löydy.

Jokaisessa jutussa nuoret ovat itse havainneet ongelman, johon poliitikot saavat selittää syitä. Helppoa se ei ollut – esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava kertoi olleensa elämänsä pisimmässä haastattelussa arvioidessaan Kontulan ongelmia. Sosiaalityön laiminlyöntejä selvittänyt toimittaja haastatteli useita lautakunnan jäseniä, mutta juuri kukaan ei osannut selittää, mistä päätöksistä ongelmat johtuvat.

Kaikki jutut ovat alusta loppuun saakka nuorten suunnittelemia ja tekemiä. Nuoret päättivät itse, mitkä aiheet halusivat nostaa esille kuntavaaleja varten. Lopputuloksesta huomaa, että poliitikot eivät ole tottuneet perustelemaan nuorille heitä koskevia päätöksiä.

Voit katsoa jutut Ylen sivuilta.

Katariina Aho

Lue lisää

Ikää hintsunlaisesti, baariin pääsee silti

Pääseekö alaikäisenä baariin? Pääsee, jos on tarpeeksi itsevarma, eikä näytä 13-vuotiaalta. Tämän totesimme Marja Kuikan ja Reeta Niemosen kanssa päästessämme mukaan tekemään juttua Turun yöstä A-studioon.

Oli jännittävää lähteä kuvaamaan näin salaperäistä juttua – kukaan ei saanut tietää siitä etukäteen, ettei se paljastuisi baarien omistajille ja pilaisi mahdollisuuksiamme päästä sisään. Paineista huolimatta lähdimme kokeilemaan onneamme omana itsenämme, emmekä pyrkineet näyttämään ikäistämme vanhemmilta tai ehostautuneet paljon enemmän kuin arkenakaan.

Pääsimme sisään yli puoleen yrittämistämme paikoista, mikä ei sinänsä ollut suuri yllätys, sillä olimme jo etukäteen kuulleet, että sisäänpääsy ei ole mahdottomuus. Odottamatonta oli kuitenkin se, miten arkisesti osa portsareista meihin suhtautui. Varauduin jo joissain paikoissa kääntymään pois, luullen ovimiehen pyytävän meitä näyttämään henkilöllisyystodistuksemme, mutta portsari vain tyytyi tervehtimään meitä iloisesti.

Tällaisissa tilanteissa ei voinut kuin ihmetellä, että missä kohtaa menee väärin: ovatko baarien omistajat antaneet portsareille määräyksen päästää kaikki sisään vai rikkovatko ovimiehet lakia huolimattomuuttaan tai välinpitämättömyyttään? Erityisesti mieleen jäi paikka, jonka ovessa luki K-22, eikä tummapukuinen portsari tehnyt elettäkään estääkseen sisälle menemisemme.

Osa paikoista piti ovensa visusti kiinni meiltä alaikäisiltä, mutta tuntui kuitenkin, että portsarit kohtelivat meitä varteenotettavina tulevaisuuden asiakkaina. Varmasti useita erilaisia sisäänpääsy-yrityksiä nähneet ovimiehet eivät nielleet selityksiämme partioretkestä ja Helsinkiin unohtuneesta passista, mutta eivät yrittäneet kuitenkaan  nolata meitä, vaan tyytyivät toteamaan asiallisesti, ystävälliseen sävyyn: ”ikää näyttää löytyvän vähän hintsunlaisesti.”

Katso juttu Yle Areenasta.
Lue Ylen nettisivuilta alkoholitarkastajan kommentti.

Maija Koivistoinen

Lue lisää