Arkisto

Oppilas ei saa helposti tietoa kouluruoan alkuperästä

Ruoan alkuperästä ei puhuta koulussa, vaikka se kiinnostaisi oppilaita. Monille meistä ruoka on elämäntapakysymys. Esimerkiksi sille, joka harkitsee kasvissyöjäksi ryhtymistä, totuudenmukainen tieto eläintuotannosta on tärkeää.

Yritimme yli kuukauden ajan saada selville koulussamme tarjotun ruoan alkuperää. Halusimme tietää ja nähdä itse, millaisissa olosuhteissa ruokamme eläimet kasvatetaan.

Jouduimme taistelemaan saadaksemme tietoa. Lähetimme ruoan tuottajille kymmeniä sähköposteja ja tutkimme epäselviä taulukoita melkein kuukauden ajan. Usein asioita kierreltiin ja kysymyksiämme yritettiin vältellä.

Lopulta pääsimme vierailemaan yhdelle niistä 30 tilasta, joiden kasvattamaa lihaa syömme. Tilan omistajat olivat itse sitä mieltä, ettei oppilaille kerrota ruoantuotannosta tarpeeksi.

Suurin osa tiloista ja niiden olosuhteista jäi kuitenkin tuntemattomiksi. Kun tietoa ei anneta, herää kysymys, mitä salattavaa ruoantuottajilla on. Ei ole oikein, että oppilas joutuu taistelemaan saadakseen tietoa.

Tulevaisuudessa pitäisi kuitenkin olla paremmin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupasi selvittää, miten oppilaat jatkossa saisivat tiedon helpommin.

Lue koko juttu Helsingin Sanomista

Nuorten Ääni -toimitus on yrittänyt selvittää kouluruoan alkuperää aiemminkin. Katso A-studio-juttu vuodelta 2009.

 

Henni Immonen

Lue lisää

Itsekin rahahuoliin tottunut 16-vuotias Anna Vellonen pääsi tenttaamaan ministereitä täysistunnossa – opetusministeri väläytti apua toisen asteen opiskelijoille mutta ei täsmentänyt keinoja

(KUVA: JONNA OSKARSSON)

 

Parlamenttikerholainen Anna Vellonen, 16, oli tullut Nuorten parlamenttiin Lappeenrannasta asti. Eduskunnassa tet-harjoittelijana ollut Vellonen on kiinnostunut politiikasta. Hän oli valmistellut ministerille kysymyksen toisen asteen maksullisuudesta.

Parlamentin täysistunnossa ministerit vastasivat perjantaina nuorten esittämiin kysymyksiin. Istunto oli toteutettu eduskunnan suullisen kyselytunnin tapaan. Saapuneista kysymyksistä noin 40 otetaan istunnon päiväjärjestykseen.

Lue Nitan toimittama juttu kokonaan Helsingin Sanomista.…

Lue lisää

Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

“Olen itse jo vuoden opiskellut painotetulla luokalla. Luokallani on 5 poikaa ja 19 tyttöä. Tämä tieto on pyörinyt jo vuoden edessäni, mutta vasta nyt kiinnitin siihen huomiota. Alkoi kiinnostaa, mistä syistä poikia/tyttöjä on joissain painotetuissa opetuksissa paljon ja joissakin vähän.”

Aleksanteri Lindh selvitti Anna El-khouryn kanssa painotetun perusopetuksen sukupuolijakaumaa. Juttu julkaisiin Helsingin Sanomissa 16.6.2015 (Kaupunki, s. A20).


Lue juttu netissä: Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

Ilmaisu- ja kuvataideluokalle päässyt Tinja Kajander on aina kokenut kuvataiteen tärkeänä. Hän arvelee, että luokalle hakisi myös samoista asioista kiinnostuneitnuoria. Kuva: Anna El-khoury

Ilmaisu- ja kuvataideoppilaat koristelevat uutta oppilaskunnan huonetta Tehtaanpuiston yläasteen koulussa. Kuva: Verna Virkkunen
Lue lisää

Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Kevät on tullut, mutta pipo pysyy monen koululaisen päässä – sisälläkin. Useimmissa kouluissa päähinettä ei suvaita, mutta Vartiokylän yläasteella hatun pitäminen on sallittua käytävillä.

“Tein jutun, koska minua kiinnosti rehtorin mielipide vanhaa ja kiistanalaista sääntöä kohtaan”, Essi Turunen kertoo.

Milot Kastratin, 14, mielestä päähinettä tulisi saada käyttää koulussa, sillä se ei aiheuta mitään ongelmaa. Itse hän käyttää sitä “bad hair day”:n takia. 
Kuva: Santtu Kauppila

Lue juttu netistä: Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Lue lisää

Miksi kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila?

Helsingin opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila vieraili Nuorten ääni -toimituksen syyskauden ensimmäisessä kokouksessa.
Haastatteluharjoitukseen osallistui 34 nuorta, jotka suunnittelivat Jarnilalle esitettävät kysymykset pienryhmissä. Ryhmät muodostettiin sen perusteella, mistä kouluun liittyvästä asiasta kenenkin mielestä pitäisi puhua enemmän.
Mikäli opetustoimenjohtaja ei vastannut kysymykseen tarpeeksi perusteellisesti, toimitus esitti tarkentavia jatkokysymyksiä.

Jarnilaa tentattiin muun muassa ylioppilaskirjoitusten sähköistymisestä, Kiva koulu -hankkeen tehottomuudesta sekä pienten koulujen lakkauttamisesta.
Mutta mistä opetustoimenjohtajan mielestä sitten pitäisi puhua enemmän?
– Vaikka tämä on vähän kulunut aihe, niin koulukiusaamisesta. Kyllä ihmisten pitäisi katsoa peiliin.

Kaikki kysymykset ja vastaukset:

Lue lisää

A-studio: Stream: Koulussa ei saa epäonnistua!

Yle TV1:n A-studio: Streamissä nähdään perjantaina 3.5. nuorten toimittama erikoisjakso. Ohjelma kysyy, millaisia ihmisiä kasvaa koulussa, jossa oppilaat eivät uskalla ottaa riskejä.

Matematiikan tunnilla oppilas ei uskalla tulla laskemaan taululle, koska hän pelkää epäonnistuvansa. Musiikin tunnilla tuntematonta soitinta ei uskalleta kokeilla, sillä kaikki kuulisivat virheen. Koulu ei kannusta oppimaan yritysten ja erehdysten kautta, sillä jokainen virhe arvioidaan. Itsensä ylittämisen sijaan suomalaisessa koulussa pelataan varman päälle.

Kovia väitteitä, joista Streamiin saapuvat keskustelemaan entinen luokanopettaja Tapio Toivanen, EVAn johtaja Matti Apunen ja sosiaalipsykologi Leena Ehrling.

“Tunne siitä, että ei saa epäonnistua, on varsin yleinen. Epäonnistumisen pelko vie helposti noidankehille, jossa ihminen suorittaa pakonomaisesti ja kokee silti olevansa riittämätön. Voi myös olla, että ruvetaan pelkäämään ja välttelemään kaikkea, missä voi epäonnistua.” Leena Ehrling kertoo.

Entisen luokanopettajan, nykyisen opettajien draamakouluttajan Tapio Toivasen mielestä ongelman ydin on opettajien kaavamainen opetustapa.

”Opetus on järjestetty usein opettajalle hyvin helposti hallittavaan muotoon. Opettajien pitäisi uskaltaa ottaa enemmän riskejä.”, Toivanen sanoo.

Matti Apusen mielestä koulussa pitäisi olla enemmän kilpailua.

“Todellisuudessa kilpailua lisäämällä koululaiset oppisivat aina pyrkimään vähän parempaan, ja uskaltaisivat heittäytyä.”
, toteaa Apunen.

Lähetyksen juontavat Reeta Niemonen, 18, ja Heta Lampinen, 19.

“Koulusta ei Suomessa puhuta tarpeeksi kriittisesti. Se, että me oppilaat tuomme koulun ongelmia esiin, on minusta tärkeää. Uskon, että meillä on koulusta jotain sellaista kysyttävää ja kerrottavaa, mitä aikuiset toimittajat eivät edes hoksaa, sillä me olemme itse koululaisia.”, Niemonen pohtii.

Ohjelmaa tekee kaikkiaan parikymmentä 14–22-vuotiasta nuorta Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimituksesta. Se on työstänyt aihetta koko kevään ajan vapaa-ajalla koulun jälkeen. Nuorten Ääni -toimitus on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen media- ja demokratiakasvatushanke, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa.

A-Studio: Stream: Koulussa ei saa epäonnistua! Yle TV1 perjantaina 3.5.2013 klo 21.00.

Katso Ylen Elävässä arkistossa.

Lisää aiheesta:
Lue lisää

Uusi blogi haastaa keskustelemaan

Haasta itsesi pohtimaan! Nuorten Ääni -toimitus aloittaa uuden kysymysblogin NÄTit kysyy HS.fi:ssä. Blogissa toimitus tuo esiin kysymyksiä nuorille tärkeistä aiheista. Joka toinen viikko julkaistavien blogimerkintöjen tarkoituksena on herättää keskustelua.

Ensimmäisessä blogissa pohditaan, missä määrin opettajan olisi hyvä tietää oppilaittensa henkilökohtaisesta elämästä ja vaikeuksista kotona. Kaikki eivät halua kertoa perheongelmistaan koulussa, mutta ne voivat näkyä muulla tavoin, kuten syrjäytymisenä, kiusaamisena tai huonoina arvosanoina.

Täytyisikö opettajan saada tietoa oppilaista nykyistä enemmän? Vastaa kysymykseen HS.fi:ssä.…

Lue lisää

Koulujen huumevalistus: Paljon kaikkea muttei paljon mitään

Nuorisotyöntekijöitä, seurakuntia, opettajia, yksityisiä henkilöitä, terveydenhoitajia. 
Ja järjestöjä: suuria, pieniä, uskonnollisia, lääketieteellisiä, vapaaehtoisvoimin pyöriviä. 
Tästä paletista koulut saavat valita, kun haluavat oppilailleen huumevalistusta.
Tämän jutun tekeminen oli aika vaikeaa juuri siksi, että huumevalistuksen kentästä oli mahdotonta saada minkäänlaista kokonaiskäsitystä. Kukaan ei tiettävästi pidä lukua kaikista alalla pörräävistä tahoista. Järjestöillä ei myöskään ole mitään yhteistä linjaa tai säännöstöä.
Kaikki siis juttelevat nuorille omista lähtökohdistaan, omilla ideologioillaan, omiin tutkimustuloksiinsa vedoten.
Ei ihme, etteivät nämä saa selkeitä tuloksia aikaiseksi, vaan kevyiden huumeiden käyttö yleistyy koko ajan.
Huumevalistusjuttu julkaistiin Hesarissa 1.5.2012.
Voit lukea sen tästä.
Lue lisää

Oppilaat: ruoka ei pidä kylläisenä

Kun viime syksynä siirryin syömään koulussa pääasiassa kasvisruokaa, huomasin olevani ruokailun jälkeen väsynyt, eikä jaksu meinannut riittää koulupäivän loppuun asti millään. Kiinnostuksesta aloin tutkia ruokalan edessä esille pantua kirjasta, jossa kerrotaan, kuinka paljon eri ravintoaineita vaikkapa proteiineja pääruoka sisältää. Tyrmistyin luvuista, jotka näyttivät naurettavilta. Kuinka sellaisilla määrillä pitäisi jaksaa koko pitkä päivä? Ja miksi liharuoka sisälsi proteiineja samana päivänä yli kymmenen kertaa niin paljon kuin kasvisruoka? Oma jaksaminen korjaantui, kun kiinnitin kotona syömääni ruokaan enemmän huomiota ja kiskoin raejuustoa kaksin käsin.

Lähdin selvittämään kouluruokakriteereitä ja yleisiä ravitsemussuosituksia tarkemmin. Ennen kuin olin saanut edes taustamateriaalia kerätyksi, Helsingin opetusviraston ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki otti minuun yhteyttä. Kuuntelin pitkän tovin, kun Rintamäki selitti minulle kouluruokaan liittyvistä määräyksistä ja suunnittelusta. Sanoin ottavani häneen yhteyttä seuraavan kerran haastattelujani tehdessäni. Kun haastattelujen aika tuli, kuuntelin saman litanian uudelleen. Minulle kerrottiin haastattelun aikana turhan monta kertaa, kuinka kouluruoka suunnitellaan, vaikka se ei ollut vastaus yhteenkään kysymyksistäni.

Kävin tekemässä haastatteluja myös Alppilan lukiossa. Tarkoitukseni oli haastatella oppilaita ja keittäjää. Ilmoitin vierailustani koulun rehtorille ja pian sainkin meiliä Palmiasta. Siellä haluttiin tarkistaa kysymykset, jotka aioin kysyä koulun keittäjältä. Myöhemmin vierailun jälkeen huomasin myös sähköpostin, jossa tiedusteltiin, milloin olin menossa käymään koululla, sillä jonkun Palmiasta pitäisi tulla mukaan seuraamaan haastatteluja.

Kaiken vahtimisen ja asioiden jankkaamisen lisäksi minulle sanottiin Palmiassa, että valmis juttu pitää lähettää Jaana Kujalalle Palmiaan ja Airi Rintamäelle Helsingin opetusvirastoon. En voinut olla ihmettelemättä, että jos kaikki asiat ovat heidän mukaan hyvin, niin miksi jutustani oltiin huolissaan ja juttua haluttiin vahtia niin tarkkaan?

Lue juttu tästä

Daniela Hassinen

Lue lisää

A-talk: Tämä ei ole mainos – Juliste nyt valmis!

Syksyn odotetuimman tv-produktion mainosjuliste on nyt valmistunut Photoshopin uumenista keskuuteemme. Lähiaikoina sitä tullaan näkemään toivottavasti mahdollisimman monissa koulussa, nuorisotaloissa ja muilla asiaan soveltuvilla seinillä. Pitäkää silmät auki ja muistakaa A-talk: Tämä ei ole mainos 11.11. TV1:ssä klo 21:05!

Julisteen suunnittelivat Jalmari Sarla ja Taru Tiililä.…

Lue lisää