Arkisto

Epävarmuus pääsykokeiden järjestämisestä ahdistaa nuoria

Nuorten Ääni -toimituksen historian ensimmäinen etänä tehty juttu! Emma ja Nita pääsivät uuden haasteen äärelle kirjoittaessaan epidemian aikana juttua nuorten elämästä. Aikataulu oli tiukka ja tiedon jatkuvan päivittymisen vuoksi juttu piti saada kiireellisesti valmiiksi. Jutun teko hoitui hyvin videopuheluiden ja skype-haastattelujen ansioista.

Juttu kertoo korkeakouluun hakevien nuorten ahdistuksesta koronakeväänä. Psykoterapeutin neuvojen kautta Emma ja Nita pyrkivät saamaan helpotusta nuorten ahdistukseen ja tuomaan valoa epäselvään tilanteeseen. Vieläkään ei ole tietoa pääsykokeiden kohtalosta.

Tässä Emman ja Nitan kommentit jutun tekoprosessista:

“Kivutonta ja hauskaa” – Emma
“Intensiivistä ja tärkeän tuntuista” -Nita

Juttu julkaistiin 8.4.2020. Voit lukea sen Helsingin Sanomien sivuilta…

Unettomana yönä Venla Heiman teki itselleen piristystekstin ikkunaan. “Se on muistutus itselleni, että ‘kyl tää täst’ ja samalla teen monet mummot iloisiksi.”

Lue lisää

Opetusministeri Li Andersson lopettaisi oppilaiden erottelun uskonnontunnilla

“Mielelläni uudistaisin uskonnonopetuksen tapoja. Minusta on erittäin harmillista, että se edelleen Suomessa perustuu ihmisten erottelemiseen”, vastasi Li Andersson, kun Nuorten Ääni -toimituksen tuore jäsen Elli Haaramo tiedusteli opetussuunnitelman kehityskohtia.

Muut toimituksen kysymykset koskivat ilmiöoppimista, heteronormatiivista seksuaalikasvatusta ja oppivelvollisuuden ikää. Myös uskonnon opetuksesta kysyttiin tarkemmin.

Haastattelut voit katsoa toimituksen Youtube-kanavalta.…

Lue lisää

Välivuosi on mahdollisuus miettiä tulevaisuutta, tehdä töitä, matkustella ja oppia uutta

Mitä mun kannattais tehdä välivuodella, että saisin siitä mahdollisimman paljon irti? Päätin kysyä neuvoa muilta nuorilta, jotka ovat tai olivat samassa tilanteessa. Jutussa kolme ihanan erilaista nuorta antavat vinkkejä välivuoteen: rekkakuski, poronhoitaja ja Stockan herkun entinen myyjä.

Tapoja viettää välivuotta on monenlaisia. Töiden tekeminen, opiskelu, matkustaminen, tulevaisuuden pohtiminen… Yritän siis itse pitää välivuoden, johon sisällyttäisin vähän kaikkea ulkomailla asumisesta ylioppilaskokeiden korottamiseen. Tärkeintä on muistaa nauttia joka hetkestä.

Juttu esitettiin 27.11. MTV:n Huomenta Suomessa. Olin myös mukana studiossa keskustelemassa opetusministeri Li Anderssonin kanssa. Jutun muina tekijöinä olivat taustatoimittaja Iris Perttuli, kuvaajat Viivi Oksa ja Jonna Oskarsson.

Voit katsoa jutun tästä.

Nita Koivisto

Nita Koivisto ja opetusministeri Li Andersson Huomenta Suomen studiossa Pasilassa…

Lue lisää

Miten on sisäilmaongelmien laita, toimialajohtaja Liisa Pohjolainen?

Kun Nuorten Ääni -toimitus kokoontui ensimmäistä kertaa tänä syksynä, oli kokoukseen kutsuttu yllätysvieras. Liisa Pohjolainen, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja, oli valmis ottamaan toimituksen nuorilta vastaan kiperämpiäkin kiperämpiä kysymyksiä. Häntä tenttaamassa oli 40 nuorta, joista ensikertalaisia oli 21. Nuoret muodostivat muutaman hengen ryhmiä, jotka keksivät oman kysymyksensä.

Liisa Pohjolainen sai vastata nuoria kutkuttaviin koulua koskeviin kysymyksiin, liittyen esimerkiksi koulujen seksuaalikasvatukseen ja digitalisaatioon. Hän suoriutui kysymyksistä hyvin pienestä jännityksestä huolimatta. Pohjolainen vastasi kysymyksiin kiertelemättä ja otti nuoret vakavasti. Alhaalta voit kuunnella kysymykset ja niiden vastaukset YouTube-videoina. Videot kestävät noin minuutin.

Miten tiimiopiskelu toimii ala-asteella, kun se ei toimi edes toisen asteen koulutuksessa?

Mitä Helsingin kaupunki aikoo tehdä eriarvoistumisen estämiseksi?

Miksi lapsia painostetaan jo niin varhaisessa iässä tekemään valintoja?

Miten seksuaalikasvatusta aiotaan lisätä tai parantaa?

Miten Helsingin kaupunki takaa tasa-arvoisen kielten opiskelun?

Miksi kaupunki panostaa digitalisoitumiseen?

Miten Helsingin kaupunki pystyy vaikuttamaan positiivisesti korkeakoulujen sisäänpääsyprosenttiin?

Miten Helsingin kaupunki pääsee eroon koulujen sisäilma- ja homeongelmista?

Miten koulun voidaan edistää lasten ja nuorten liikkumista?

Katso kaikki haastattelut…

 

Nuorten Ääni -toimituksen päämääränä on tuoda nuorten näkemys esille mediassa. Ryhmä koostuu 13-19-vuotiaista vapaaehtoisista nuorista. Ryhmään pääsee mukaan ympäri vuoden. Kokouksia on noin kerran viikossa.

Onni Pulliainen
Tuukka Jaromaa

Lue lisää

Esimerkkejä kevätkauden 2018 jutuista

 

Nuorten Ääni -toimituksessa nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan etsimällä ja julkaisemalla uutta tietoa maailmasta. Jutut ovat hyvää materiaalia tutkittavaksi yhdessä koulussa ja nuorisotalolla. Valitsimme joukosta muutaman ajankohtaisen esimerkin.

Kesätöiden ikärajat voivat rikkoa yhdenvertaisuuslakia

Miksi työnantajat eivät halua palkata alaikäisiä? Haluavatko nuoretkin tehdä vastuullisia töitä? Nuorten Ääni -toimitus selvitti, mihin perustuvat monien kesätöiden ikärajat. Kävi ilmi, että ilman perusteltua syytä vain täysi-ikäisiä palkkaava työnantaja voi syyllistyä ikäsyrjintään. Jutun tekeminen sai Stockmannin muuttamaan ikärajakäytäntöään.

Nuorten toimittama ja kuvaama juttu esitettiin Ylen A-studiossa 22.5.2018 ja sen voi katsoa Yle Areenasta. Juttu sopii materiaaliksi esimerkiksi äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetukseen.

Jutun toimittivat Nita Koivisto (17), Antti Avoranta (17) sekä Laura Lehtiö (15) ja kuvasivat Jenni Ilmarinen (18), Elias Heikkilä (18) sekä Jonna Oskarsson (17).

Lue lisää ja katso juttu…

Oppilas ei saa helposti tietoa kouluruoan alkuperästä

Onko oppilailla oikeus tietää, millaisissa olosuhteissa kouluruoka kasvaa? Puistolan peruskoulun oppilaita kiinnosti, mistä lihamakaronilaatikon raaka-aineet ovat peräisin. Lihantoimittaja HKScan vastasi ensin, ettei se voi antaa ruoasta tarkempia tietoja. Sinnikkään yrittämisen jälkeen nuoret toimittajat pääsivät tutustumaan yhteen sikatiloista Lapinjärvelle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupasi selvittää, miten oppilaat voisivat jatkossa saada tiedon helpommin.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.6.2018. Juttu sopii materiaaliksi esimerkiksi kotitalouden, äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetukseen – ja printattavaksi ruokalan seinälle!

Jutun toimittivat Henni Immonen (14), Enni Rautajoki (14) ja Tuukka Jaromaa (17).

Lue juttu ja katso video…

Vaikeuksien kautta voittoon

Nuorilla on erilaisia elämäntilanteita, joissa he saattavat tuntea olonsa voimattomaksi ja yksinäiseksi- Moni päätyy kuitenkin vaikeuksien kautta voittoon. Nätin nuoret halusivat tehdä kannustavan ja inspirpoivan jutun muille nuorille. Jutulla he halusivat samalla normalisoida elämänkriisejä ja osoittaa, että niistä voi kuitenkin päästä yli. Psykoterapeutti Maaret Kallio kommentoi nuorten tarinoita uuden koulun aloittamisesta, kaukosuhteesta ja huostaanotosta.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.7.2018. Juttu sopii materiaaliksi esim. psykologian, yhteiskuntaopin, terveystiedon, äidinkielen tai filosofian opetukseen.

Jutun toimitti Emma Kilpinen (17) apunaan Heta Varis (17) ja Anzela Mojaeva (18)

Lue juttu ja katso video…

Nuoret kaipaavat lisää tietoutta häirinnästä

Seksuaalisen häirinnän kokemukset lisääntyvät perusopetuksen yläluokille siirryttäessä, mutta huomioidaanko se opetuksessa?…

Lue lisää

Oppilas ei saa helposti tietoa kouluruoan alkuperästä

Ruoan alkuperästä ei puhuta koulussa, vaikka se kiinnostaisi oppilaita. Monille meistä ruoka on elämäntapakysymys. Esimerkiksi sille, joka harkitsee kasvissyöjäksi ryhtymistä, totuudenmukainen tieto eläintuotannosta on tärkeää.

Yritimme yli kuukauden ajan saada selville koulussamme tarjotun ruoan alkuperää. Halusimme tietää ja nähdä itse, millaisissa olosuhteissa ruokamme eläimet kasvatetaan.

Jouduimme taistelemaan saadaksemme tietoa. Lähetimme ruoan tuottajille kymmeniä sähköposteja ja tutkimme epäselviä taulukoita melkein kuukauden ajan. Usein asioita kierreltiin ja kysymyksiämme yritettiin vältellä.

Lopulta pääsimme vierailemaan yhdelle niistä 30 tilasta, joiden kasvattamaa lihaa syömme. Tilan omistajat olivat itse sitä mieltä, ettei oppilaille kerrota ruoantuotannosta tarpeeksi.

Suurin osa tiloista ja niiden olosuhteista jäi kuitenkin tuntemattomiksi. Kun tietoa ei anneta, herää kysymys, mitä salattavaa ruoantuottajilla on. Ei ole oikein, että oppilas joutuu taistelemaan saadakseen tietoa.

Tulevaisuudessa pitäisi kuitenkin olla paremmin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupasi selvittää, miten oppilaat jatkossa saisivat tiedon helpommin.

Lue koko juttu Helsingin Sanomista

Nuorten Ääni -toimitus on yrittänyt selvittää kouluruoan alkuperää aiemminkin. Katso A-studio-juttu vuodelta 2009.

 

Henni Immonen

Lue lisää

Itsekin rahahuoliin tottunut 16-vuotias Anna Vellonen pääsi tenttaamaan ministereitä täysistunnossa – opetusministeri väläytti apua toisen asteen opiskelijoille mutta ei täsmentänyt keinoja

 

Parlamenttikerholainen Anna Vellonen, 16, oli tullut Nuorten parlamenttiin Lappeenrannasta asti. Eduskunnassa tet-harjoittelijana ollut Vellonen on kiinnostunut politiikasta. Hän oli valmistellut ministerille kysymyksen toisen asteen maksullisuudesta.

Parlamentin täysistunnossa ministerit vastasivat perjantaina nuorten esittämiin kysymyksiin. Istunto oli toteutettu eduskunnan suullisen kyselytunnin tapaan. Saapuneista kysymyksistä noin 40 otetaan istunnon päiväjärjestykseen.

Lue Nitan toimittama juttu kokonaan Helsingin Sanomista.…

Lue lisää

Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

“Olen itse jo vuoden opiskellut painotetulla luokalla. Luokallani on 5 poikaa ja 19 tyttöä. Tämä tieto on pyörinyt jo vuoden edessäni, mutta vasta nyt kiinnitin siihen huomiota. Alkoi kiinnostaa, mistä syistä poikia/tyttöjä on joissain painotetuissa opetuksissa paljon ja joissakin vähän.”

Aleksanteri Lindh selvitti Anna El-khouryn kanssa painotetun perusopetuksen sukupuolijakaumaa. Juttu julkaisiin Helsingin Sanomissa 16.6.2015 (Kaupunki, s. A20).


Lue juttu netissä: Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

Ilmaisu- ja kuvataideluokalle päässyt Tinja Kajander on aina kokenut kuvataiteen tärkeänä. Hän arvelee, että luokalle hakisi myös samoista asioista kiinnostuneitnuoria. Kuva: Anna El-khoury

Ilmaisu- ja kuvataideoppilaat koristelevat uutta oppilaskunnan huonetta Tehtaanpuiston yläasteen koulussa. Kuva: Verna Virkkunen
Lue lisää

Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Kevät on tullut, mutta pipo pysyy monen koululaisen päässä – sisälläkin. Useimmissa kouluissa päähinettä ei suvaita, mutta Vartiokylän yläasteella hatun pitäminen on sallittua käytävillä.

“Tein jutun, koska minua kiinnosti rehtorin mielipide vanhaa ja kiistanalaista sääntöä kohtaan”, Essi Turunen kertoo.

Milot Kastratin, 14, mielestä päähinettä tulisi saada käyttää koulussa, sillä se ei aiheuta mitään ongelmaa. Itse hän käyttää sitä “bad hair day”:n takia. 
Kuva: Santtu Kauppila

Lue juttu netistä: Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Lue lisää

Miksi kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila?

Helsingin opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila vieraili Nuorten ääni -toimituksen syyskauden ensimmäisessä kokouksessa.
Haastatteluharjoitukseen osallistui 34 nuorta, jotka suunnittelivat Jarnilalle esitettävät kysymykset pienryhmissä. Ryhmät muodostettiin sen perusteella, mistä kouluun liittyvästä asiasta kenenkin mielestä pitäisi puhua enemmän.
Mikäli opetustoimenjohtaja ei vastannut kysymykseen tarpeeksi perusteellisesti, toimitus esitti tarkentavia jatkokysymyksiä.

Jarnilaa tentattiin muun muassa ylioppilaskirjoitusten sähköistymisestä, Kiva koulu -hankkeen tehottomuudesta sekä pienten koulujen lakkauttamisesta.
Mutta mistä opetustoimenjohtajan mielestä sitten pitäisi puhua enemmän?
– Vaikka tämä on vähän kulunut aihe, niin koulukiusaamisesta. Kyllä ihmisten pitäisi katsoa peiliin.

Kaikki kysymykset ja vastaukset:

Lue lisää