Arkisto

Sateenkaarikirjallisuus osuu nuorilla tärkeään kohtaan

LGBTQ+ -nuoret ja kirjallisuus, mikä toinen yhdistelmä olisi tuntunut yhtä tutulta ja rakkaalta juttuaiheeksi? Eihän sateenkaarinuorista juuri uutisoida valtamediassa ja tässä sellaiseen oli nyt tilaisuuden, johon tartuttuani löysin itseni jutturyhmän päätoimittajan roolista. Artikelin parissa työskentelivät toisena toimittajana Lila Ahnger, taustatoimittajana Anni Nieminen ja kuvaajana toimi Onni Pulliainen.

Jutun edetessä huomasin kuitenkin löytäväni itseni muistakin kuin päätoimittajan roolista. Koska artikkeli keskittyi vähemmistönuorten kirjallisuudesta löytämiin samaistumispintoihin ja esikuviin, olin kuuntelija ja samaistuja. Haastatellessani kirjailija Salla Simukkaa olin toimittajan roolin lisäksi tapaamassa lukijana arvostamaani henkilöä, jonka kirjoista oli nuorempana itsekin pitänyt.

Koska seksuaalisuuden ja sukupuolen teemat ovat monelle nuorelle arkoja aiheita, haastateltavia omalla nimellään ja kuvallaan ei ollut helpointa löytää. Aikaa vievästä työstä huolimatta, ja ehkä myös juuri sen takia, tästä tuli kiitoksiensa perusteella merkityksellinen juttu. Viimeinen sitaatti on ehdoton lempikohtani: ”Lukeminen antaa uutta ajateltavaa, varsinkin, jos on vielä kaapissa tuskailemassa ja jotenkin epävarma. Se tuntuu aina hyvältä, kun saa vahvistusta omille ajatuksilleen ja sille, ettet ole yksin.”

Lue artikkeli Helsingin Sanomista.

Ansa Kurola

Lue lisää

Viron naiskirjailijat ovat ahtaalla

Istuin eräänä talvi-iltana Rikhardinkadun kirjastossa kuuntelemassa kirjailijaäitien mietteitä kirjoittamisen ja äitiyden haasteista. Tapasin tuolloin ensimmäistä kertaa runoilija Kätlin Kaldmaan, jonka kokemukset olivat vavahduttavia. Toisin kuin suomalaiset kollegansa hänet oli pakotettu valitsemaan kirjailijuuden ja äitiyden väliltä.

Kätlinin kartomus toi päivänvaloon pienen siivun siitä epätasa-arvosta sukupuolten välillä, joka Virossa vallitsee. En löytänyt aiheesta oikeastaan juurikaan taustatietoa. Tiedustelin myös Tuglas-seuran puheenjohtajalta Anu Laitilalta asiasta, mutta hän kehotti kääntymään suoraan kirjailijoiden puoleen. Hänelläkään ei tuolloin ollut selvää käsitystä sukupuolten tasa-arvosta, erityisesti kirjailijoiden, Virossa.

Tapasin Tallinassa Kätlin Kaldmaan ja Kärt Hellerman. Hellermaa pidetään Virossa pitkäaikaisimpana feministisenä kirjailijana. Jutussa hän edusti vanhempaa sukupolvea. Sähköpostitse haastattelin myös voimakkaana naisena pidettyä runoilija Elo Viidingiä.

Ennen jutun julkaisua olin hieman huolissani siitä, etten saata haastateltaviani häirinnän kohteeksi, sillä eihän minulla ollut omakohtaista kokemusta siitä, kuinka arkoja asioita tasa-arvoseikat loppujen lopuksi Virossa ovatkaan. Jälkikäteen kuulinkin, että juttu oli Virossa herättänyt närkästystä ja johtanut sananvapausjärjestön johtokunnan jäsenen eroamiseen.

Juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa Helsingin kirjamessujen 2011 aikaan, sillä Viro oli messujen teemamaa.

Anniina Rintala

Lue juttu täältä!

Lue lisää