Arkisto

Miten käy nuorten tulevaisuuden ikäpyramidivääristyneissä eduskuntavaaleissa?

Minusta on tuntunut usein siltä, että poliitikkoja ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä meille nuorille kuuluu ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä: ensimmäisenä mieleen tulee Sipilän koulutusleikkaukset ja toisena turhautuminen toimettomuuteen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Politiikkaa jonkin verran pohtineena ymmärrän kuitenkin myös sen, että kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin tavallinen tallaaja saattaa erehtyä ajattelemaan: esimerkiksi aina kaikki eivät muista, että jos valtion budjetissa jonnekin laitetaan lisää rahaa, sitä otetaan jostain pois. Siis voi olla, että nuoria ei laiminlyödä, vaan eduskunnassa ollaan päätetty, että jokin muu – vaikka Suomen talouskasvu – on tärkeämpi rahan sijoittamisen kohde, joka auttaa tulevaisuudessa myös nuoria.

Rupesin yhdistelemään muitakin tietoja, jotka majailivat siellä täällä päätäni, ja muistin, että olen monta kertaa kuullut, että nuoret eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin vanhemmat ihmiset. Kävi ilmi, etten ollut pohdiskeluideni kanssa yksin, ja kahdeksasta nättiläisestä muodostunut työryhmämme alkoi tutkailemaan, mikä tilanne oikeasti on, ja aika nopeasti kävi selväksi, että oli niin kuin olin olettanut: selvästi eniten äänestäjiä oli isovanhempieni ikäluokassa.

Pohdiskelimme, voisiko nuorten – mahdollinen – laiminlyönti johtua siitä, että eduskuntaan päätyy vanhoja poliitikkoja, sillä äänestäjät äänestävät ikäisiään. Olisi loogista, että vanhemmat kansanedustajat eivät osaisi samaistua nuoriin yhtä hyvin kuin itsekin nuoret kansanedustajat.

Parin seikkailun ja kahdeksan uteliaan nuoren usean kymmenen työtunnin jälkeen tiedän vähän enemmän, vaikuttaako äänestäjien korkea keski-ikä oikeasti nuorten tulevaisuuteen – ja miten. Muillekin tiedonjanoisille on mettä tarjolla, sekä Ylen nettisivuilla julkaistussa artikkelissa että A-studiossa julkaistussa insertissä.

Pihka Oksanen

Lue lisää

Esimerkkejä kevätkauden 2018 jutuista

 

Nuorten Ääni -toimituksessa nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan etsimällä ja julkaisemalla uutta tietoa maailmasta. Jutut ovat hyvää materiaalia tutkittavaksi yhdessä koulussa ja nuorisotalolla. Valitsimme joukosta muutaman ajankohtaisen esimerkin.

Kesätöiden ikärajat voivat rikkoa yhdenvertaisuuslakia

Miksi työnantajat eivät halua palkata alaikäisiä? Haluavatko nuoretkin tehdä vastuullisia töitä? Nuorten Ääni -toimitus selvitti, mihin perustuvat monien kesätöiden ikärajat. Kävi ilmi, että ilman perusteltua syytä vain täysi-ikäisiä palkkaava työnantaja voi syyllistyä ikäsyrjintään. Jutun tekeminen sai Stockmannin muuttamaan ikärajakäytäntöään.

Nuorten toimittama ja kuvaama juttu esitettiin Ylen A-studiossa 22.5.2018 ja sen voi katsoa Yle Areenasta. Juttu sopii materiaaliksi esimerkiksi äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetukseen.

Jutun toimittivat Nita Koivisto (17), Antti Avoranta (17) sekä Laura Lehtiö (15) ja kuvasivat Jenni Ilmarinen (18), Elias Heikkilä (18) sekä Jonna Oskarsson (17).

Lue lisää ja katso juttu…

Oppilas ei saa helposti tietoa kouluruoan alkuperästä

Onko oppilailla oikeus tietää, millaisissa olosuhteissa kouluruoka kasvaa? Puistolan peruskoulun oppilaita kiinnosti, mistä lihamakaronilaatikon raaka-aineet ovat peräisin. Lihantoimittaja HKScan vastasi ensin, ettei se voi antaa ruoasta tarkempia tietoja. Sinnikkään yrittämisen jälkeen nuoret toimittajat pääsivät tutustumaan yhteen sikatiloista Lapinjärvelle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupasi selvittää, miten oppilaat voisivat jatkossa saada tiedon helpommin.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.6.2018. Juttu sopii materiaaliksi esimerkiksi kotitalouden, äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetukseen – ja printattavaksi ruokalan seinälle!

Jutun toimittivat Henni Immonen (14), Enni Rautajoki (14) ja Tuukka Jaromaa (17).

Lue juttu ja katso video…

Vaikeuksien kautta voittoon

Nuorilla on erilaisia elämäntilanteita, joissa he saattavat tuntea olonsa voimattomaksi ja yksinäiseksi- Moni päätyy kuitenkin vaikeuksien kautta voittoon. Nätin nuoret halusivat tehdä kannustavan ja inspirpoivan jutun muille nuorille. Jutulla he halusivat samalla normalisoida elämänkriisejä ja osoittaa, että niistä voi kuitenkin päästä yli. Psykoterapeutti Maaret Kallio kommentoi nuorten tarinoita uuden koulun aloittamisesta, kaukosuhteesta ja huostaanotosta.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.7.2018. Juttu sopii materiaaliksi esim. psykologian, yhteiskuntaopin, terveystiedon, äidinkielen tai filosofian opetukseen.

Jutun toimitti Emma Kilpinen (17) apunaan Heta Varis (17) ja Anzela Mojaeva (18)

Lue juttu ja katso video…

Nuoret kaipaavat lisää tietoutta häirinnästä

Seksuaalisen häirinnän kokemukset lisääntyvät perusopetuksen yläluokille siirryttäessä, mutta huomioidaanko se opetuksessa?…

Lue lisää