Arkisto

Nuorten Ääni -toimitus teki A-studioon jutun kesätöiden ikärajoista – Stockmann muuttaa käytäntöään

Tänä keväänä Nuorten Ääni -toimitus aloitti yhteistyön A-studion kanssa uudestaan. Juttu koskee kesätöiden ikärajoja. Millä perusteella ikärajoja voi asettaa? Voivatko ikärajat ollakin ikäsyrjintää? Miksi työnantajat eivät halua palkata alaikäisiä? Haluavatko nuoretkin tehdä vastuullisia töitä? Juttu ajoi asiansa ja sai esimerkiksi Stockmannin muuttamaan ikärajakäytäntöään.

Juttua tehdessä sattui monia käänteitä; haastatteluista kieltäydyttiin, haastateltava sairastui ja deadline venyi viikolla, mutta loppujen lopuksi käteen jäi hieno juttu.

Jutun työryhmään kuuluivat toimittaja Nita Koiviston lisäksi taustatoimittajat Antti Avoranta ja Laura Lehtiö sekä kuvaajat Jenni Ilmarinen, Elias Heikkilä sekä Jonna Oskarsson.

Juttu esitettiin Ylen A-studiossa tiistai-iltana 22.5. klo 21. Nita oli mukana myös studiokeskustelussa.

 …

Lue lisää

A-studio: Stream: Koulussa ei saa epäonnistua!

Yle TV1:n A-studio: Streamissä nähdään perjantaina 3.5. nuorten toimittama erikoisjakso. Ohjelma kysyy, millaisia ihmisiä kasvaa koulussa, jossa oppilaat eivät uskalla ottaa riskejä.

Matematiikan tunnilla oppilas ei uskalla tulla laskemaan taululle, koska hän pelkää epäonnistuvansa. Musiikin tunnilla tuntematonta soitinta ei uskalleta kokeilla, sillä kaikki kuulisivat virheen. Koulu ei kannusta oppimaan yritysten ja erehdysten kautta, sillä jokainen virhe arvioidaan. Itsensä ylittämisen sijaan suomalaisessa koulussa pelataan varman päälle.

Kovia väitteitä, joista Streamiin saapuvat keskustelemaan entinen luokanopettaja Tapio Toivanen, EVAn johtaja Matti Apunen ja sosiaalipsykologi Leena Ehrling.

“Tunne siitä, että ei saa epäonnistua, on varsin yleinen. Epäonnistumisen pelko vie helposti noidankehille, jossa ihminen suorittaa pakonomaisesti ja kokee silti olevansa riittämätön. Voi myös olla, että ruvetaan pelkäämään ja välttelemään kaikkea, missä voi epäonnistua.” Leena Ehrling kertoo.

Entisen luokanopettajan, nykyisen opettajien draamakouluttajan Tapio Toivasen mielestä ongelman ydin on opettajien kaavamainen opetustapa.

”Opetus on järjestetty usein opettajalle hyvin helposti hallittavaan muotoon. Opettajien pitäisi uskaltaa ottaa enemmän riskejä.”, Toivanen sanoo.

Matti Apusen mielestä koulussa pitäisi olla enemmän kilpailua.

“Todellisuudessa kilpailua lisäämällä koululaiset oppisivat aina pyrkimään vähän parempaan, ja uskaltaisivat heittäytyä.”
, toteaa Apunen.

Lähetyksen juontavat Reeta Niemonen, 18, ja Heta Lampinen, 19.

“Koulusta ei Suomessa puhuta tarpeeksi kriittisesti. Se, että me oppilaat tuomme koulun ongelmia esiin, on minusta tärkeää. Uskon, että meillä on koulusta jotain sellaista kysyttävää ja kerrottavaa, mitä aikuiset toimittajat eivät edes hoksaa, sillä me olemme itse koululaisia.”, Niemonen pohtii.

Ohjelmaa tekee kaikkiaan parikymmentä 14–22-vuotiasta nuorta Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimituksesta. Se on työstänyt aihetta koko kevään ajan vapaa-ajalla koulun jälkeen. Nuorten Ääni -toimitus on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen media- ja demokratiakasvatushanke, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa.

A-Studio: Stream: Koulussa ei saa epäonnistua! Yle TV1 perjantaina 3.5.2013 klo 21.00.

Katso Ylen Elävässä arkistossa.

Lisää aiheesta:
Lue lisää

Selittäisittekö, miksi kotimatkallani on 14 baaria?


Vaalien alla poliitikot ovat innokkaita kertomaan, miten asioiden tulisi olla ja mitä he itse tekisivät, jotta asiat muuttuisivat paremmiksi. Harva kuitenkaan viitsii vastata kysymykseen: Miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty? Epämukavista päätöksistä ei selvästi ole mukava puhua.

Nuorten Ääni -toimituksen nuoret halusivat kysyä kuntapäättäjiltä, miksi olemme tässä tilanteessa. Ensimmäisessä jutussa selvitetään itähelsinkiläisen Kontulan lähiön huonoa turvallisuustilannetta. Lapset ja nuoret saavat kertoa omin sanoin, miksi heitä pelottaa liikkua yksin ostarilla. Toisessa jutussa selvitetään, miksi sosiaalityöntekijä ei välttämättä ota nuoren mielipidettä huomioon lain vaatimalla tavalla. Huostaanottoprosessin kokenut nuori kertoo muodollisen kuulemisen olevan varsin yleistä sosiaalityössä. Kolmas juttu antaa äänen Lohjan nuorille, jotka joutuvat hengailemaan Prisman lattialla, koska parempiakaan paikkoja ei illanviettoon löydy.

Jokaisessa jutussa nuoret ovat itse havainneet ongelman, johon poliitikot saavat selittää syitä. Helppoa se ei ollut – esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava kertoi olleensa elämänsä pisimmässä haastattelussa arvioidessaan Kontulan ongelmia. Sosiaalityön laiminlyöntejä selvittänyt toimittaja haastatteli useita lautakunnan jäseniä, mutta juuri kukaan ei osannut selittää, mistä päätöksistä ongelmat johtuvat.

Kaikki jutut ovat alusta loppuun saakka nuorten suunnittelemia ja tekemiä. Nuoret päättivät itse, mitkä aiheet halusivat nostaa esille kuntavaaleja varten. Lopputuloksesta huomaa, että poliitikot eivät ole tottuneet perustelemaan nuorille heitä koskevia päätöksiä.

Voit katsoa jutut Ylen sivuilta.

Katariina Aho

Lue lisää

Hyväpaha lähiökriisi

Miten kuntapolitiikka vaikuttaa kontulalaisnuoren arkeen? Tätä lähdimme selvittämään, kun aloimme tehdä kuntavaaliaiheista inserttiämme.

Varsinkin helsinkiläisille on tuttua, että Kontulaa käytetään synonyyminä rauhattomalle ja jossain määrin epäonnistuneelle alueelle. Kontula on Eiran vastakohta, lähiökriisien lintukoto. Huonoa ennakkokuvaamme vahvisti ex-kontulalaisen meille kertoma tarina roskiksesta löytyneestä ruumiista ja jahtaavista juopoista. 

  Jutussa käytimme Kontulaa esimerkkinä. Alueen kaltaisia lähiöitä on runsaasti muuallakin Suomessa. Monet nykyiset lähiöpainajaiset ovat syntyneet 1960-luvulla, kun ihmiset alkoivat muuttaa massana maalta kaupunkiin. Asuntopulaan oli pakko rakentaa äkkiä suuria kerrostaloalueita. Kontula kuuluu niistä suurimpiin.

Hävettää myöntää, että työn alussa toimitusryhmästämme vain yksi tunsi Kontulan hyvin. Lisäksi yksi oli vieraillut Kontulassa turistina ja toinen nähnyt paikallisia maisemia auton ikkunasta.
Kun menimme käymään ensikertaa insertin teon aikana Kontulassa, yllätyimme ihan tavallisista ihmisistä. Alue alkoikin tuntua tavikselta. Kulman takaa aukesi kuitenkin maisema 14 baarin ostarille.

Ostarin liepeillä sijaitsevassa nuorisotalossa tapasimme Nooran ja Lunetan. He puhuivat huumeita myyvistä narkkareista, puukotuksista ja onnettomasta imagosta. Lisäksi 10-vuotias Aino kertoi meille seinäänsulautumissuunnitelmastaan pelottavien juoppojen uhatessa.

Tapaamamme kunnanavaltuutetut, Pekka Saarnio (vas) ja Risto Rautava (kok) sen sijaan kumosivat Kontulan karut tarinat. Molemmat Kontulassa asuneina pitivät kaupunginosan ongelmana lähinnä huonoa mainetta, joka Saarnion mukaan on “juuttunut kuin paskat seinälle”. Kun kysyimme ostarin hyvistä puolista, saimme vastaukseksi maalatut seinät ja “sen hirveän hyvän ruokapaikan”. 

  Haastattelemamme kontulalaisnuoret keksivät kyllä syitä kaupunginosan maineelle. Tulevaisuudessa he toivoisivat ainakin baarien vähentämistä, mikä voisi tehdä ostarista rauhallisemman. Poliitikot eivät edelleenkään myöntäneet ongelmaa.

Saarnio kertoi tunteneensa usein juoppojen sijaan epämiellyttäväksi ostarilla meidät nuoret. Kontulan pahin ongelma tuntuukin olevan se, ettei todellisia ongelmia edes myönnetä. Ja vaikka niin tehtäisiinkin, ne yleensä vain sysätään jonkun muun kontolle. Ainakaan lähivuosina Kontulan nuorten arkiongelmiin ei siis ole ratkaisua tulossa. Harva uskoo kuntavaalienkaan nostavan Kontulan kysymyksiä ratkottaviksi.

Kontulajuttu esitetään YLE TV1:n A-studiossa 22.10.2012 kello 21.
Voit katsoa jutun myös Areenasta.

Lue lisää

Ikää hintsunlaisesti, baariin pääsee silti

Pääseekö alaikäisenä baariin? Pääsee, jos on tarpeeksi itsevarma, eikä näytä 13-vuotiaalta. Tämän totesimme Marja Kuikan ja Reeta Niemosen kanssa päästessämme mukaan tekemään juttua Turun yöstä A-studioon.

Oli jännittävää lähteä kuvaamaan näin salaperäistä juttua – kukaan ei saanut tietää siitä etukäteen, ettei se paljastuisi baarien omistajille ja pilaisi mahdollisuuksiamme päästä sisään. Paineista huolimatta lähdimme kokeilemaan onneamme omana itsenämme, emmekä pyrkineet näyttämään ikäistämme vanhemmilta tai ehostautuneet paljon enemmän kuin arkenakaan.

Pääsimme sisään yli puoleen yrittämistämme paikoista, mikä ei sinänsä ollut suuri yllätys, sillä olimme jo etukäteen kuulleet, että sisäänpääsy ei ole mahdottomuus. Odottamatonta oli kuitenkin se, miten arkisesti osa portsareista meihin suhtautui. Varauduin jo joissain paikoissa kääntymään pois, luullen ovimiehen pyytävän meitä näyttämään henkilöllisyystodistuksemme, mutta portsari vain tyytyi tervehtimään meitä iloisesti.

Tällaisissa tilanteissa ei voinut kuin ihmetellä, että missä kohtaa menee väärin: ovatko baarien omistajat antaneet portsareille määräyksen päästää kaikki sisään vai rikkovatko ovimiehet lakia huolimattomuuttaan tai välinpitämättömyyttään? Erityisesti mieleen jäi paikka, jonka ovessa luki K-22, eikä tummapukuinen portsari tehnyt elettäkään estääkseen sisälle menemisemme.

Osa paikoista piti ovensa visusti kiinni meiltä alaikäisiltä, mutta tuntui kuitenkin, että portsarit kohtelivat meitä varteenotettavina tulevaisuuden asiakkaina. Varmasti useita erilaisia sisäänpääsy-yrityksiä nähneet ovimiehet eivät nielleet selityksiämme partioretkestä ja Helsinkiin unohtuneesta passista, mutta eivät yrittäneet kuitenkaan  nolata meitä, vaan tyytyivät toteamaan asiallisesti, ystävälliseen sävyyn: ”ikää näyttää löytyvän vähän hintsunlaisesti.”

Katso juttu Yle Areenasta.
Lue Ylen nettisivuilta alkoholitarkastajan kommentti.

Maija Koivistoinen

Lue lisää

Kuinka luonnistui grafftinteko pressaehdokkailta?

Insertissämme käsitellään Eva Biaudetia ja Timo Soinia erilaisina arvojohtajina. Veimme heidät maalaamaan graffitit utopia-Suomestaan. 

Soini ei aluksi halunnut suostua juttuun ollenkaan, piirtäminen kuulosti hänestä epämukavalta. Graffitin teko ei tunnetusti kuulu Soini julkisuuskuvaan.  Aluksi toimittajan olisi pitänyt maalata Timpan puolesta, mutta kuvaushetkellä Soini yllättikin meidät ja maalasi aivan itse. Vänkääminen oli kerrankin oikea tapa saada tahtonsa läpi. 
Biaudet oli aivan innoissaan annetusta tehtävästä. Häntä varten täytyi hakea varastosta lisää erivärisiä maaleja, koska hänkään ei olisi suostunut muuten maalaamaan. “Haluan käyttää mahdollisimman paljon värejä, en mä suostu!”
Insertti herätti ajatuksen: viekö Biaudet Paavo Arhinmäen “graffitiministeri” -tittelin?
Yllättäen onnistuimmekin löytämään niin erilaisille ehdokkaille yhteisen sävelen. Koko kansan Muumimamma Tarja Halonen on lopettamassa presidentinuraansa, joten selvitimme mitä muumeja Mäntyniemeen seuraavana muuttaisi. 
 
Jos ehdokkaat olisivat Muumilaaksosta, olisivat he kuulemma pariskunta: Muumipappa ja Muumimamma.

Katso juttu Yle Areenasta!

Lue lisää

Laman lapset

”Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siks oli outoo, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissulla. Vasta vanhempana mä tajusin, että lelut eivät ole satojen markkojen arvoisia – meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa.”

Eräässä toimituskokouksessa käsittelimme havaintokierroksella köyhyyttä. Köyhyys on iso ongelma, eikä ole aina itsestään selvää, että on varaa ruokaan, omakotitaloon, uusiin vaatteisiin ja kalliisiin harrastuksiin. Keskustelu kääntyi lamaan ja konkursseihin. Huomasimme Silja Uusikankaan kanssa, että meillä oli samanlainen tausta: olimme molemmat perheistä, joissa isä oli tehnyt konkurssin pari vuotta ennen syntymäämme. Emme varsinaisesti koskaan ole kärsineet nälästä, mutta lapsen näkökulmasta on ikävää kun ei olekaan karkkipäivää.

Insertissämme käsittelemme lamaa ja konkurssia lapsen ja perheiden näkökulmasta. Haluamme avata ihmisille hieman, kuinka oman yrityksen kaatuminen näkyy ja kuinka sen vaikutukset ulottuvat monien vuosien päähän.

Insertti esitettiin Yle TV 1 -kanavalla A-Studiossa keskiviikkona 10.8 kello 21.05. Sen voi katsoa Ylen elävästä arkistosta.

Toimittajat: Daniela Hassinen, Silja Uusikangas
Kuvaaja: Nelli Kampman…

Lue lisää

Nuoret saavat kannabista helposti

”Jokainen nuori tuntee jonkun, joka pystyy hankkimaan hänelle kannabista.”

Tätä väitettä toimittaja Ina Mikkola lähti tutkimaan huomatessaan, kuinka moni tuttu ja tuntematon polttaa pilveä. Kannabiksen saamisen siis täytyy olla helppoa.

Nuoret eivät välttämättä matkusta Amsterdamiin katsomaan turistikohteita, vaan polttamaan pilveä. Toisaalta ei tarvitse lähteä edes niin kauas, sillä ysiluokkalainen voi saada kannabista Suomessa t…unnin varoitusajalla. Joskus alaikäiselle kannabiksen hankkiminen on jopa helpompaa kuin alkoholin.

Mikkola haastattelee A-Studion jutussa kannabiksen käyttäjiä ja myyjiä, sekä käy vierailulla kasvattajan luona. Kannabiksen polttajat eivät näe tietynlaista käyttöä haitallisena, mutta tunnustavat myös käyttöön ja myymiseen liittyvät ongelmat. Jutussa selviää, miksi pilven saaminen sitten on niin helppoa ja kuinka kannabiksen jakeluverkosto toimii?

(Juttu ei valitettavasti ole katsottavissa jälkikäteen.)

 

Toimittaja: Ina Mikkola

Taustatoimittaja: Maxim Moshnyakov

Kuvaaja: Omar Fasolah…

Lue lisää

Linnanmäki käyttää hyväkseen nuorten tietämättömyyttä

Linnanmäki kesätyöpaikkana kuulostaa joka nuoren unelmalta. Koko kesä ulkona, rajaton pääsy laitteisiin ja paljon samanikäisiä työkavereita. Ja kukapa ei haluaisi päästä kertomaan työskentelevänsä Lintsillä ja vielä Lasten päivän säätiön nimissä!

Linnanmäeltä löytyy myös varjopuolensa: toimittajamme Rosa Kettumäki kuuli pinnan alla riehuvista huhuista, joiden mukaan Linnanmäki ei olekaan niin mahtava paikka työskennellä kuin ensi…silmäyksellä voisi olettaa.

Kettumäki sekä inserttiryhmän muut jäsenet Stella Vellendi ja Heta Lampinen lähtivät selvittämään, pitävätkö huhut paikkaansa.

Linnanmäen työntekijöitä oli kuitenkin erittäin vaikea saada kommentoimaan, koska puisto mm. kieltää työntekijöiltään medialle puhumisen. Lopulta kaksi vanhaa työntekijää suostuivat puhumaan entisestä työpaikastaan.

Toimitusjohtaja Risto Räikkösen vastausta väitteisiin ei saatu aivan toivotulla tavalla. Ensimmäinen vaikea kysymys sai Räikkösen kävelemään ulos haastattelusta. Räikkönen suostui kuitenkin uuteen yritykseen, joka ei kuitenkaan sujunut aivan toivotulla tavalla…

Katso juttu Ylen Elävästä arkistosta.

Toimittaja: Rosa Kettumäki
Taustatoimittaja: Heta Lampinen
Kuvaaja: Stella Vellendi

EDIT: Jutun jälkeen Linnanmäki palkkasi erillisen päällikön vastaamaan henkilöstöasioista. Lue Helsingin Sanomista. Toimitusjohtaja Risto Räikkönen jäi eläkkeelle vuonna 2014.…

Lue lisää