Kirjoitukset kuukaudelta: toukokuu 2012

Netti madaltaa kiusaamiskynnystä

Nimimerkin suojissa kirjoittelu, sarkastinen kommentointi ja provosoiminen ovat kaikki netissä yleistyneitä ilmiöitä. Määritelläänkö ne nettikiusaamiseksi ja kuka määritelmän tekee? Millainen on tyypillinen nettikiusaaja?
Muun muassa näitä kysymyksiä lähdimme selvittämään Eden Gebran kanssa.

Päätimme käyttää jutussamme haastateltavia ja pyrimme valitsemaan heidät niin, että jokaisella olisi hiukan erilainen näkökulma työnsä puolesta aiheeseemme.

Valitsimme haastateltaviksemme nettipoliisi Marko Forssin sekä MLL:n nuorisotyön päällikkö Juuso Peuran ja Verken nuorisotyöntekijän Pekka Myllerin.
Juttua tehdessä huomasimme, että aiheesta nettikiusaaminen löytyy loputtomasti tietoa ja mielipiteitä.
Rajasimme aiheemme käsittelemään nuorten nettikiusaamista ja otimme tapausesimerkiksi Forssin mainitseman viiltelykuvista kiusatun 15-vuotiaan tytön.Tapaus oli vanha, mutta yhä monien nuorten muistissa. Kiusaamisesta muodostui ryhmäilmiö ja tytön kuvia leviteltiin monille nettisivuille. Kiusaaminen väheni huomattavasti nettipoliisin tehtyä poliisiprofiilillaan blogikirjoitus kiusaajille.
Alma Smolander
Lue lisää

Yksin liikenteessä?

Me suomalaiset käännämme katseemme pois ja välttelemme kontaktin ottamista viimeiseen asti. Bussista jäädessä pongahdetaan pystyyn ja oletetaan että toinen ymmärtää väistää. Muutosta parempaan on vaikea saada, jos ei uskalla itse sitä tehdä.

Lähtisivätkö ihmiset keskustelemaan julkisissa liikennevälineissä, jos joku vain tekisi aloitteen?
Tuo kysymys johti minut ja Anni Petäjän tutkimusmatkalle Helsingin kulkuneuvoihin.

Minä en ole tottunut rupattelemaan tuntemattomille. Kynnys on niin korkealla, vaikka käytännössä puhuminen onkin helppoa. Siksi keskustelukierros kulkuneuvoissa virkisti todella. Oli hauskaa huomata, miten eri tavoin ihmiset reagoivat kun heihin ottaa kontaktia. Yllätyin, miten mielenkiintoisia tarinoita ihmisiltä voi kuulla.

Eräs nainen ratikassa innostui juttelemaan lempiravintoloistaan meille niin, että unohti jäädä oikealla pysäkillä pois. Metrossa taas yksikään mies ei lähtenyt juttusille kanssamme. Vanha pariskunta jopa mulkoili meitä kummallisesti, kun yritimme aloittaa keskustelua parikymppisen pojan kanssa. Tuntui, että pikku rupattelumme ei ollut kaikkien mielestä sopivaa.

Kierrokselta jäi mieleen hyvin erityyppisiä kokemuksia, mutta parasta oli itsensä voittamisen tunne. Hienoa oli huomata, kuinka väärässä on ollut itsestään ja kanssamatkustajista.

Verna Virkkunen

Lue juttu tästä

Lue lisää

Stressasimmeko me päiväkodissa?

Olen päiväkotini pihalla. Päälläni on uusi, violetti mekko, josta olen tosi ylpeä. Kiipeilytelineeseen on ruuhkaa. Kaikki haluaisivat kiivetä sen korkeimpaan kohtaan. Kinastelun jälkeen useimmat luovuttavat ja päätyvät leikkimään jotain muuta.

Reilun kymmenen vuoden kuluttua olen Nikin päiväkodin pihalla puhumassa lastenhoitajan kanssa alle kolmevuotiaiden stressistä.
Niki on puolitoistavuotias poika, jonka hoitopäivät ovat aikuisen työpäivän mittaisia. Liisa Keltikangas-Järvisen tuoreen kirjan mukaan päiväkotielämä aiheuttaa Nikille stressiä. Jos Keltikangas-Järvistä on uskominen, stressi voi aiheuttaa Nikille tulevaisuudessa oppimisvaikeuksia ja heikkoa stressinsietokykyä.

Meillä oli ajoittain ristiriitaisia ajatuksia jutun aihetta kohtaan. Olemme molemmat aloittaneet päiväkodin alle kaksivuotiaina. Päiväkotimuistomme ovat iloisia ja kiireettömiä. On vaikeaa uskoa, että me olisimme heikentyneestä stressinsietokyvystä ja tunne-elämän häiriöistä kärsiviä päiväkotihoidon tuloksia.

Jutun suunnittelemisen aikoihin luin lehdestä aihetta käsittelevän artikkelin. Siinä kymmenkunta vanhempaa kertoi, ettei heidän lapsillaan ole mitään ongelmaa. Vanhemmat nauroivat sykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen väitteille. Keltikangas-Järvisen mukaan stressiä ei kuitenkaan voi nähdä lapsen käytöksestä.

Vanhemmat ja päiväkodit kokevat professorin syyllistävän heitä ja asettuvat puolustuskannalle.

Väittelyn lomassa unohtuu, että pitäisi ajatella lapsen parasta. Lasten pitäisi varttua vanhempiensa hellässä huomassa tai nykyisiä päiväkotiryhmiä huomattavasti pienemmässä ryhmässä.
Kuinka monella vanhemmalla on mahdollisuus antaa tämä lapselleen?

Nikin hoitopaikassa, päiväkoti Tuulessa, vakuutuimme siitä, ettei päiväkotia kannata syyllistää. Heillä ei ole resursseja pienentää Nikin mahdollista stressiä kutistamalla ryhmäkokoja. Mikä sitten voisi auttaa asiaa oikeasti? Raha.

Jutun tekemisen jälkeen tuntuu hurjalta katsoa omia päiväkotikuviaan. Useat lapset aloittavat päiväkodin alle kolmevuotiaana. Kasvaako meistä päiväkodin takia hermoheikkoja maailmasta ahdistuneita stressikimppuja?

Toivottavasti ei, siitä ovat ainakin kaikki osapuolet yhtä mieltä.

Helmi Rantala, Senja Rajalin

Lue juttu tästä!

Lue lisää

Vanhempien seksuaalisuus herättää tunteita

Lapseni synnyttyä päässäni pyöri luonnollisesti kaikenmaailman kasvatusohjeita ja- vinkkejä, joita kirjat ja internet on pullollaan. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että seksuaalisuudessa ja seksissä vauvan myötä tapahtuvista muutoksista ei puhuta kovinkaan käytännönläheisesti.

Niinpä lähdin tekemään juttua vanhempien seksuaalisuudesta. Jutussa kaksi seksuaaliterapeuttia vastaa suoriin ja napakoihin kysymyksiin kuten: ”Mitä tehdä jos lapsi näkee vanhempiensa harrastavan seksiä?” Erityisesti tämä kysymys on aiheuttanut valtavaa keskustelua vauvafoorumeilla. Kenelläkään ei kuitenkaan tunnu olevan varmaa vastausta, miten tilanne tulisi hoitaa. Vanhemmat syyttelevät toisiaan saastaisiksi ja ajattelemattomiksi, jos jollekin päässyt käymään kysymyksen esittämällä tavalla.

Julkaisua seurasi melkoinen palaute. Siksi haluankin vielä korostaa, että jutussa käsitellään nimenomaan lapsen vanhempien välistä seksuaalisuutta, jotta vanhemmat voisivat olla tyytyväisiä seksielämäänsä siten, että se ei aiheuta lapselle traumoja ja ahdistusta.  

Anniina Rintala

Lue juttu tästä!

Lue lisää

Koulujen huumevalistus: Paljon kaikkea muttei paljon mitään

Nuorisotyöntekijöitä, seurakuntia, opettajia, yksityisiä henkilöitä, terveydenhoitajia. 
Ja järjestöjä: suuria, pieniä, uskonnollisia, lääketieteellisiä, vapaaehtoisvoimin pyöriviä. 
Tästä paletista koulut saavat valita, kun haluavat oppilailleen huumevalistusta.
Tämän jutun tekeminen oli aika vaikeaa juuri siksi, että huumevalistuksen kentästä oli mahdotonta saada minkäänlaista kokonaiskäsitystä. Kukaan ei tiettävästi pidä lukua kaikista alalla pörräävistä tahoista. Järjestöillä ei myöskään ole mitään yhteistä linjaa tai säännöstöä.
Kaikki siis juttelevat nuorille omista lähtökohdistaan, omilla ideologioillaan, omiin tutkimustuloksiinsa vedoten.
Ei ihme, etteivät nämä saa selkeitä tuloksia aikaiseksi, vaan kevyiden huumeiden käyttö yleistyy koko ajan.
Huumevalistusjuttu julkaistiin Hesarissa 1.5.2012.
Voit lukea sen tästä.
Lue lisää

Miten bulldoggille maistuu hienostoelämä?

Koirille on nykyään myynnissä kaikenlaista outoa; manikyyriä, hajuvettä ja aurinkolaseja. Tykkäävätkö koirat sellaisesta?

Lähdimme selvittämään, mitä tarvitaan, että toimittajan juntista englanninbulldoggista Lotasta tulee hienostokoira.

No, pesu ainakin tarvitaan. Mineraalikylvyssä Lotasta tuleekin kokonaan eri värinen.

Ravintoneuvonnassa saamme kuulla, että koiraa on hoidettu kerrassaan väärin koko sen elämän ajan.

Hieronnassa paljastuu, että Lotan sydämessä oleva kasvain johtuu sen omistajan sydämestä heijastuneista ihmissuhdeongelmista. Akupunkiossa Lotta yrittää syödä kaikki siihen tökätyt neulat ja rentoutushoito joudutaan keskeyttämään.

Koiravaatekaupassa tyydymme ihailemaan pienemmille koirille tarkoitettuja pikkuhousuja, jarrusukkia ja pupupukuja, koska ainoat Lotan päälle mahtuvat vaatteet ovat arkisia sade- tai toppatakkeja, joista on glamour kaukana.

Samassa vaatekaupassa Lotta myös tapaa ihan oikean hienostokoiran. Tätä ainutkertaista hetkeä ei kamera ehdi taltioida, koska kaikki käy niin kovin äkkiä: Lotta innostuu mielettömästi ja käytännöllisesti katsoen lanaa pikkukoiran alleen.

Söpöön villapaitaan ja rusettiin pukeutuneen hienostohauvan on tyydyttävä räksöttämään juntille omistajansa sylistä käsin.

Koirainsertti esitettiin YLE TV1:n Kuningaskuluttajassa 3.5.
Voit katsoa sen arkistosta.

Lue lisää