Kirjoitukset kuukaudelta: kesäkuu 2010

Kampissa hengaavat nuoret puhuvat alaikäisten seksikaupasta arkipäiväisesti

Viime syksynä julkaistu  ruotsalaistutkimus paljasti, että Ruotsissa alaikäiset hankkivat vaatteita, hampurilaisia ja alkoholia myymällä seksiä. Voisiko tällaista tapahtua myös Suomessa?

Lähdimme selvittämään asiaa ystäväni kanssa perjantai-iltana Helsingin keskustaan, Kampin kauppakeskukseen. Paikkaan, jota on kutsuttu Suomen suurimmaksi nuorisotaloksi. Kysyimme nuorilta, onko Kampissa seksiä kauppaavia alaikäisiä. Useimmat tiesivät asiasta jotain ja monet osasivat kertoa tarkkaan miten kaupankäynti tapahtuu, miten asiakkaita hankitaan ja mitä saadaan maksuksi.

Seksikauppaa käydään monella tavalla. Jotkut vähän vilauttavat rintojaan vanhoille miehille, jotta saisivat heidät hakemaan Alkosta juotavaa tai kioskilta tupakkaa. Toiset hankkivat seksiä harrastamalla rahaa tai yösijan. Selkeän vaihtokaupan lisäksi Kampissa kerrottiin, että monet alle 16-vuotiaat tytöt seurustelevat aikuisten miesten kanssa.

Eräs neljätoistavuotias kertoi kaverinsa kolmekymppisestä poikaystävästä. Mies tulee yläkoululaisten bileisiin, muttei puhu mitään. Hän vain istuu nurkassa ja tyhjentää kaljalavaa. Tytön kaveria pelottaa, mutta tyttö itse pitää tilannetta molempien voittona. Vaikka mies saakin seksiä, tyttö hyötyy mielestään enemmän. Hän saa ilmaista juotavaa ja tavaroita, joihin hänellä ei muuten olisi varaa.

Kampissa nuoret puhuivat asiasta suoraan ja kauhistelematta. Eräs 15-vuotias tyttö sanoi rennosti ”Kylhän sen nyt näkee ketkä on täällä vaan huoraamassa”. Olin hämmentynyt: miten niin näkee ja mistä?

Eniten minua ja ystävääni hämmensi se, että tapaamamme nuoret ovat lähes samanlaisia kuin me. Vanhimmat heistä ovat kanssamme saman ikäisiä. He asuvat samassa kaupungissa ja elävät samaa elämänvaihetta. Kuitenkin heille arkipäiväinen ilmiö on meille täysin tuntematon.

Sitä se on myös viranomaisille. Moni heistä vetoaa siihen, ettei asiaan voida puuttua, koska aiheesta ei ole tutkittua tietoa. Kova data puuttuu. 

Ilmiön olemassaolo on helppo kieltää, jos sitä ei edes yritä nähdä. Mutta kun Kampissa on hengaillut muutaman illan, alkaa jo nähdä kuka seurustelee ja kenen kanssa.

Rosa Kettumäki

Juttu esitettiin A-Studiossa 23.6.2010. Sen voi katsoa arkistosta.

Lue lisää

Pikkuteattereista palatseihin


Viimeisistä viidestä kerrasta kun olen käynyt elokuvissa, vain kerran olen ollut muualla kuin Finnkinon teatterissa. Missä elokuvia sitten oikein katseltiin ennen Finnkinon olemassaoloa?
Helsingin keskustassa liikkuessaan saattaa porttikonkien yltä ja talojen katoilta bongata valaistuja nimikylttejä, jotka viittaavat menneiden aikojen elokuvateattereihin. Kylttien nimeämät elokuvateatterit ovat kuitenkin jo kadonneet vuosia sitten, eikä niiden koristamien ovien takaa löydy enää kuin muisto elokuvatoiminnasta.
Kun aloimme ottaa selvää näiden vuosia sitten lopettaneiden teattereiden omistajista, kävi ilmi, että valitettavan moni heistä oli jo siirtynyt haudan lepoon. Muu tiedonhaku sujui kuitenkin melko esteettömästi elokuva-alan tiiviiden ja pienten piirien ansiosta. Kaikki tuntuivat tuntevan toisensa, joten sopivia asiantuntijahaastateltavia ei tarvinnut kauaa hakea. Kenties tämä alan yhteisöllisyyskin kumpuaa entisaikojen pienten teattereiden tiiviistä ilmapiiristä?
Oli miten oli, sellaista tiettyä ainutlaatuista tunnelmaa näissä yksisalisissa elokuvateattereissa vaikutti aikoinaan olevan, jota nykypäivän kauppakeskusten kupeessa komeilevat teatteripalatsit eivät koskaan kykene saavuttamaan.
Lassi Häkkinen

Juttu esitettiin A-studiossa 16.6.2010. Studiovieraana oli elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn. Voit katsoa jutun arkistosta.
Lue lisää

Pääkaupunkiseudulla voi opiskella yli 40:ää eri äidinkieltä

”SALAM!” huudahtavat oppilaat.

”Hale shoma chetor häst?” kysyy opettaja Zahra Houshangi.
Se on persiaa ja tarkoittaa: ”Mitä kuuluu?”

Keski-Espoon koulussa on alkamassa persian tunti. Oppilaat kaivavat kirjansa esiin ja alkavat puurtaa kielioppitehtäviä. Ryhmän viisi eri-ikäistä oppilasta tekevät tehtäviä oman tasonsa mukaan.

Juttu maahanmuuttajataustaisten lasten äidinkielenopetuksesta julkaistiin Helsingin Sanomien Kaupunki-sivuilla 30.5. Lue juttu täältä.

Lue lisää

Verottaja napsii nuorten kesätöistä rahaa aiempaa pienemmistä tuloista

Vantaalainen Joel Saukonoja, 16, on innoissaan kesäkuun alussa alkavista kesätöistä kiinteistönhuoltofirmassa, jossa hän on ollut jo useampana vuonna. Saukonojaa harmittaa kuitenkin se, että verottaja vie tänä vuonna suuremman potin kesätienesteistä kuin aiemmin.

Juttu nuorten verotuksen kiristymisestä julkaistiin Helsingin Sanomien Talous-sivuilla 3.6. Lue juttu täältä.

Lue lisää

Honkajoen lukiosta valmistui onnellisia abeja

Ylioppilastulokset on julkaistu ja juhlat lähestyvät. Lukiot on listattu ylioppilasarvosanojen mukaan melkein kaikissa tiedotusvälineissä. Jokavuotisia ranking-listoja riittää: koulujen paremmuutta mitataan myös keskiarvorajojen ja korkeakoulutuottavuuden perusteella.

Mutta voitaisiinko kouluja vertailla jollakin muullakin tavalla? Tulosvertailun ohella koulujen ”laatuvertailu” olisi kiinnostavaa. Vertailuperusteena voisi olla esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointi. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tutkitaan opiskelijoiden kouluoloja ja elintapoja. Sen koulukohtaiset tulokset eivät kuitenkaan ole julkisia. Miksei?

Minua kiinnostaisi esimerkiksi, kuinka moni ei koe tulevansa kuulluksi koulussa tai kuinka monen mielestä koulun työilmapiirissä on ongelmia. Kun lukioista tietäisi muutakin kuin arvosanoja, olisi helpompi valita oikea koulu.

Leena Kuusisto

Etsimme onnellisia ylioppilaita neljästä lukiosta. Juttu esitettiin A-Studiossa keskiviikkona 2.6. Voit katsoa jutun täältä.
Lue lisää