Nuoret kaipaavat lisää tietoutta häirinnästä


Munkkiniemen yhteiskoulun 8-luokkalainen Heidi Hänninen
pitää seksuaalisesta häirinnästä puhumista koulussa erittäin tärkeänä.

 

Seksuaalisen häirinnän kokemukset lisääntyvät perusopetuksen yläluokille siirryttäessä, mutta huomioidaanko se opetuksessa?Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 30 prosenttia ja pojista 12 prosenttia on kokenut viimeisen vuoden aikana seksuaalista häirintää. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä vuodelta 2017.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.8.2018. Jutun toimittivat Rauha Suitiala ja Lila Ahnger.

Lue juttu…

Koulussa tapahtuu paljon huomaamatonta seksuaalista häirintää – Pyllylle läpyttely tai huorittelu ei ole vitsi

 

“Kouluilla on velvollisuus puuttua seksuaaliseen häirintään, ja häirintää koskeva valistus voisi madaltaa kynnystä avun hakemiseen”, kirjoittaa Lila Ahnger.

Lue toimittajan kommentti

Lue lisää

Esimerkkejä kevätkauden 2018 jutuista

 

Nuorten Ääni -toimituksessa nuoret vaikuttavat yhteiskuntaan etsimällä ja julkaisemalla uutta tietoa maailmasta. Jutut ovat hyvää materiaalia tutkittavaksi yhdessä koulussa ja nuorisotalolla. Valitsimme joukosta muutaman ajankohtaisen esimerkin.

Kesätöiden ikärajat voivat rikkoa yhdenvertaisuuslakia

Miksi työnantajat eivät halua palkata alaikäisiä? Haluavatko nuoretkin tehdä vastuullisia töitä? Nuorten Ääni -toimitus selvitti, mihin perustuvat monien kesätöiden ikärajat. Kävi ilmi, että ilman perusteltua syytä vain täysi-ikäisiä palkkaava työnantaja voi syyllistyä ikäsyrjintään. Jutun tekeminen sai Stockmannin muuttamaan ikärajakäytäntöään.

Nuorten toimittama ja kuvaama juttu esitettiin Ylen A-studiossa 22.5.2018 ja sen voi katsoa Yle Areenasta. Juttu sopii materiaaliksi esimerkiksi äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetukseen.

Jutun toimittivat Nita Koivisto (17), Antti Avoranta (17) sekä Laura Lehtiö (15) ja kuvasivat Jenni Ilmarinen (18), Elias Heikkilä (18) sekä Jonna Oskarsson (17).

Lue lisää ja katso juttu…

Oppilas ei saa helposti tietoa kouluruoan alkuperästä

Onko oppilailla oikeus tietää, millaisissa olosuhteissa kouluruoka kasvaa? Puistolan peruskoulun oppilaita kiinnosti, mistä lihamakaronilaatikon raaka-aineet ovat peräisin. Lihantoimittaja HKScan vastasi ensin, ettei se voi antaa ruoasta tarkempia tietoja. Sinnikkään yrittämisen jälkeen nuoret toimittajat pääsivät tutustumaan yhteen sikatiloista Lapinjärvelle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupasi selvittää, miten oppilaat voisivat jatkossa saada tiedon helpommin.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.6.2018. Juttu sopii materiaaliksi esimerkiksi kotitalouden, äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetukseen – ja printattavaksi ruokalan seinälle!

Jutun toimittivat Henni Immonen (14), Enni Rautajoki (14) ja Tuukka Jaromaa (17).

Lue juttu ja katso video…

Vaikeuksien kautta voittoon

Nuorilla on erilaisia elämäntilanteita, joissa he saattavat tuntea olonsa voimattomaksi ja yksinäiseksi- Moni päätyy kuitenkin vaikeuksien kautta voittoon. Nätin nuoret halusivat tehdä kannustavan ja inspirpoivan jutun muille nuorille. Jutulla he halusivat samalla normalisoida elämänkriisejä ja osoittaa, että niistä voi kuitenkin päästä yli. Psykoterapeutti Maaret Kallio kommentoi nuorten tarinoita uuden koulun aloittamisesta, kaukosuhteesta ja huostaanotosta.

Nuorten toimittama juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.7.2018. Juttu sopii materiaaliksi esim. psykologian, yhteiskuntaopin, terveystiedon, äidinkielen tai filosofian opetukseen.

Jutun toimitti Emma Kilpinen (17) apunaan Heta Varis (17) ja Anzela Mojaeva (18)

Lue juttu ja katso video…

Nuoret kaipaavat lisää tietoutta häirinnästä

Seksuaalisen häirinnän kokemukset lisääntyvät perusopetuksen yläluokille siirryttäessä, mutta huomioidaanko se opetuksessa?…

Lue lisää

Oppilas ei saa helposti tietoa kouluruoan alkuperästä

Ruoan alkuperästä ei puhuta koulussa, vaikka se kiinnostaisi oppilaita. Monille meistä ruoka on elämäntapakysymys. Esimerkiksi sille, joka harkitsee kasvissyöjäksi ryhtymistä, totuudenmukainen tieto eläintuotannosta on tärkeää.

Yritimme yli kuukauden ajan saada selville koulussamme tarjotun ruoan alkuperää. Halusimme tietää ja nähdä itse, millaisissa olosuhteissa ruokamme eläimet kasvatetaan.

Jouduimme taistelemaan saadaksemme tietoa. Lähetimme ruoan tuottajille kymmeniä sähköposteja ja tutkimme epäselviä taulukoita melkein kuukauden ajan. Usein asioita kierreltiin ja kysymyksiämme yritettiin vältellä.

Lopulta pääsimme vierailemaan yhdelle niistä 30 tilasta, joiden kasvattamaa lihaa syömme. Tilan omistajat olivat itse sitä mieltä, ettei oppilaille kerrota ruoantuotannosta tarpeeksi.

Suurin osa tiloista ja niiden olosuhteista jäi kuitenkin tuntemattomiksi. Kun tietoa ei anneta, herää kysymys, mitä salattavaa ruoantuottajilla on. Ei ole oikein, että oppilas joutuu taistelemaan saadakseen tietoa.

Tulevaisuudessa pitäisi kuitenkin olla paremmin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen lupasi selvittää, miten oppilaat jatkossa saisivat tiedon helpommin.

Lue koko juttu Helsingin Sanomista

Nuorten Ääni -toimitus on yrittänyt selvittää kouluruoan alkuperää aiemminkin. Katso A-studio-juttu vuodelta 2009.

 

Henni Immonen

Lue lisää

Yksi kuva, ainut muisto

Miksei Rodain perhe saanut yhdistyä? Miksi hän ei saanut palata perheensä luo? Tätä miettii 17-vuotias Roda, dokumentissa Perheen tähden. Dokumentin on ohjannut laulaja, näyttelijä Paula Vesala. 

Maailma kylässä  -festivaaleilla on tarjolla musiikin ja kojujen lisäksi myös dokumenttielokuvia. Perheen tähden kertoo Rodan ja Mohamedin tarinat perheen yhdistämisestä. Vaikka heidän tarinansa käsittelevätkin samaa aihetta on heillä silti aivan erillaiset kokemukset.

Odotin dokumentilta pintaraapaisua perheenyhdistämisen ongelmiin, mutta dokkari menikin paljon syvemmälle. Suomessa saadaan vuosittain yhdistettyä vain noin 28 perhettä, vaikka hakemuksia on tuhansia.

Roda oli vain 6-vuotias muuttaessaan ilman huoltajaa Suomeen. Ainut muisto mikä hänellä on perheestään on yksi valokuva. Kuullessaan edustajaltaan, että hänen on mahdollista hakea perheensä Suomeen, hän innostui. Pitkän paperitaistelun ja haastatteluiden jälkeen vastaus tuli viimein: Rodan harmiksi se oli kieltävä. He valittivat päätöksestä, mutta vastaus oli jälleen kieltävä. Häntä ei myös päästetä vanhempiensa luokse Somaliaan ennen kuin hän täyttää 18. Roda päätti kysyä alan ammattilaisilta miksi päätökset olivat kieltäviä.

Toinen elokuvan päähenkilö Mohamed joutui lähtemään Suomeen ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen rahaa perheelle. Suomessa hän hankki työpaikan ja sai oleskeluluvan. Luvan saatuaan hän pystyi hakemaan perheellekin lupaa oleskeluun ja sai sen. Perhe yhdistyi.

Dokumentin tarinat ovat hyvin erilaiset, se toi jutulle syvyyttä ja näkökulmaa. Rodan pohtimat kysymykset olivat haastavia, eivätkä edes ammattilaiset osanneet vastata kaikkeen. Sosiaali- ja terveysministeriöstä vastattiin Rodalle, etteivät he voi samaistua tytön tuntemuksiin tai ymmärtää niitä. Samaistuminen on vaikeaa, jos ei ole itse kokenut tilannetta, mutta silti voi yrittää ymmärtää. Rodalle sanottiin, että hänen tilanteensa olisi eri, jos hän olisi kuin Mohamed, joka on täysi-ikäinen ja tullut yksin Suomeen jättäen perheensä. Roda on kuitenkin alaikäinen, eivätkä ammattilaiset koe, että hän olisi kärsinyt sodasta, joten hänen perhettään ei voida tuoda Suomeen. Roda täyttää pian 18 ja aikoo lähteä Somaliaan perheensä luokse lomalle – perheen, jota hän ei enää edes tunne.

Olin vihainen dokumentin jäkeen. Ei ole oikein, että niin moni nuori joutuu elämään ilman perhettään.…

Lue lisää

Nuorten Ääni -toimitus teki A-studioon jutun kesätöiden ikärajoista – Stockmann muuttaa käytäntöään

Tänä keväänä Nuorten Ääni -toimitus aloitti yhteistyön A-studion kanssa uudestaan. Juttu koskee kesätöiden ikärajoja. Millä perusteella ikärajoja voi asettaa? Voivatko ikärajat ollakin ikäsyrjintää? Miksi työnantajat eivät halua palkata alaikäisiä? Haluavatko nuoretkin tehdä vastuullisia töitä? Juttu ajoi asiansa ja sai esimerkiksi Stockmannin muuttamaan ikärajakäytäntöään.

Juttua tehdessä sattui monia käänteitä; haastatteluista kieltäydyttiin, haastateltava sairastui ja deadline venyi viikolla, mutta loppujen lopuksi käteen jäi hieno juttu.

Jutun työryhmään kuuluivat toimittaja Nita Koiviston lisäksi taustatoimittajat Antti Avoranta ja Laura Lehtiö sekä kuvaajat Jenni Ilmarinen, Elias Heikkilä sekä Jonna Oskarsson.

Juttu esitettiin Ylen A-studiossa tiistai-iltana 22.5. klo 21. Nita oli mukana myös studiokeskustelussa.

 …

Lue lisää

Uhkalehden kansi paljastaa iltapäivälehtien asenteet

Katriina, Eetu ja Lila tekivät Voima-lehteen vastamainoslööpin. Vastamainoksen tarkoituksena on tuoda esiin asenteita, joita iltapäivälehdissä esiintyy erilaisia asioita, varsinkin ihmisryhmiä, kohtaan.  Tuloksena syntyi “Uhkalehti”. Uhkalehti kertoo ne asiat, jotka uhkaavat tällä hetkellä pahiten yhteiskuntaamme. Projekti on tehty nuorten ehdoilla ja nuorten näkökulma näkyy lööpissä vahvasti. Harvemmin nuorten näkökulma näkyy iltapäivälehtien jutuissa. Lööppi kannustaa ihmisiä suhtautumaan kriittisesti iltapäivälehtien uutisointiin, joka usein sisältää tarpeettomia ja vanhanaikaisia asenteita.

Nuorten Ääni -toimituksen ideoima lööppi toteutettiin Voima-lehden toimituksessa.

Lue myös Voima-lehden kirjoittama analyysi lööpeistä >>

 

Lue lisää

Itsekin rahahuoliin tottunut 16-vuotias Anna Vellonen pääsi tenttaamaan ministereitä täysistunnossa – opetusministeri väläytti apua toisen asteen opiskelijoille mutta ei täsmentänyt keinoja

 

Parlamenttikerholainen Anna Vellonen, 16, oli tullut Nuorten parlamenttiin Lappeenrannasta asti. Eduskunnassa tet-harjoittelijana ollut Vellonen on kiinnostunut politiikasta. Hän oli valmistellut ministerille kysymyksen toisen asteen maksullisuudesta.

Parlamentin täysistunnossa ministerit vastasivat perjantaina nuorten esittämiin kysymyksiin. Istunto oli toteutettu eduskunnan suullisen kyselytunnin tapaan. Saapuneista kysymyksistä noin 40 otetaan istunnon päiväjärjestykseen.

Lue Nitan toimittama juttu kokonaan Helsingin Sanomista.…

Lue lisää

Nuorten Ääni -toimitus uutisoi Nuorten Parlamentissa

Tänään perjantaina 23.3. eduskunnassa järjestetään Nuorten parlamentti -tapahtuma, jossa nuoret pääsevät tutustumaan eduskunnan toimintaan. Nuorten ääni -toimitus (NÄT) uutisoi tapahtumasta Nuorten parlamentin sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. NÄT:in ohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi ministereiden ja nuorten haastatteluja. Uutisten lisäksi NÄT:in sosiaalisen median kanaville on tulossa reaaliaikaista tiedotusta päivän tapahtumista. NÄT:in juttujen lisäksi juttuja tekee myös hyvinkääläinen nuorten toimitusryhmä Hygezine.
Päivän huippukohta on puolenpäivän aikaan järjestettävä täysistunto, jossa nuoret pääsevät kysymään ministereiltä heitä askarruttavia kysymyksiä. Kun täysistunto on ohi, nuorilla on puhemiehen vastaanotto, jonka aikana toimitus haastattelee esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.) ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläistä (kesk.).
 Seuraa päivän uutisointia Nuorten parlamentin sivuilta >>
Lue lisää