Harjoitus: Roolikompassi

Olemme kehittäneet Nuorten Ääni -toimituksen tarpeisiin Roolikompassi-ryhmärooliharjoituksen, jonka teemme aina kausittaisissa ryhmäytymispäivissä. Nuorten arvion mukaan “kaikissa ryhmissä” pitäisi käyttää tätä, joten jaamme idean myös teille!

Harjoituksen tarkoituksena on tunnistaa, jakaa ja muovata rooleja toimitusryhmässä. Tavoitteena on osoittaa, että vaikka tietyt roolit usein lankeavat meille kuin itsestään, demokraattisessa ryhmässä rooleista kuuluu sopia yhdessä. Ryhmäroolit eivät ole osa persoonaamme vaan osa ryhmän työnjakoa.

Harjoituksessa jokainen pääsee määrittelemään oman roolinsa itse – yhdessä muiden kanssa.

VAIHE 1: Ryhmän tärkeiden roolien valitseminen
Nuorten ryhmä on aiemmin valinnut laajasta mahdollisten ryhmäroolien valikoimasta joukon sellaisia, joita he pitävät ryhmän onnistumisen kannalta tärkeinä. Osa rooleista liittyy ryhmän perustehtävään eli asiatavoitteeseen (kuvassa oranssit) ja osa ryhmän kiinteyteen eli tunnetavoitteeseen (vihreät). Rooleista on tehty pienet käyntikortin kokoiset laput, joissa selostetaan roolin määritelmä ja merkitys. Lisäksi jokaisesta roolista on tehty A4-kokoinen kyltti.

Nuorten Ääni -toimituksen valitsemat roolit vuonna 2019 ovat: johtaja, organisoija, ahkeroija, ideoija, kriitikko, provokaattori, huolehtija-ylläpitäjä, rohkaisija-mukaanvetäjä ja innostaja.

VAIHE 2: Rooleihin tutustuminen ja työnjaon harjoittelu

  1. Aluksi jakaudutaan pienryhmiin ajatusleikkiä varten. Kuvitellaan, että tämä pieni joukko on koko ryhmä pienoiskoossa: heillä on sama perustehtävä ja työnjako. Jokainen pienryhmä saa roolivalikoiman pieninä kortteina.
  2. Tehtävänä on nyt jakaa nämä kortit ryhmän kesken niin, että kaikki ovat tyytyväisiä rooleihinsa. Kukin voi pohtia esimerkiksi, mikä rooli itselle tällä hetkellä sopisi, mikä kiinnostaisi ja mitä haluaisi oppia. Joistain rooleista joudutaan ehkä neuvottelemaan. Tämän vaiheen tarkoitus on tutustua rooleihin ja ajatukseen niiden jakamisesta.

VAIHE 3: Minun roolini ryhmässä

  1. Ryhmän roolivalikoima on asetettu esille suurilla lapuilla ympyrän muotoon lattialle. Keräännytään rinkiin sen ympärille. Jokainen asettaa oman merkkinsä (esimerkiksi nimilapun) siihen kohtaan ympyrää, josta tällä hetkellä löytää oman roolinsa ryhmässä. Jos oma rooli on vielä epäselvä, merkin voi asettaa lähemmäs ympyrän keskustaa. Esimerkiksi uudelle ryhmän jäsenelle ei ole vielä kehittynyt omaa roolia.
  2. Tutkitaan rooliympyrää hetki yhdessä. Onko jossain tyhjää, entä ruuhkaa? Miten se näkyy toiminnassa tällä hetkellä?
Lue lisää

Kaupunki ei kerro totuutta nuorisovaltuustosta

Olen huono nuoriso­valtuu­tettu. Kuten on suu­rin osa muista­kin nuoriso­valtuute­tuista.

Syy ei suin­kaan ole pelkästään meissä. Syy on kaupungissa: nuorisovaltuutettuja pidetään liian usein aikuisina – tai lapsina. Unohdetaan, että olemme nuoria.

En jaksa esittää ikäistäni vanhempaa, jotta olisin vakavasti otettava. Koska käyn koulua ja elän muutakin elämää, en kykene käyttämään tunteja päivässä nuorisovaltuustoon. Ja väitän, ettei moni muukaan pysty.

Pihka Oksanen kirjoittaa nuorisovaltuustojen harhaanjohtavasta markkinoinnista ja todellisuudesta.

Lue kolumni Helsingin Sanomista…

Lue lisää

Monelle nuorelle tet-harjoittelu on pettymys

Minun ja Donian juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 06.09.2019. Teimme jutun tetin ongelmista ja epäkohdista. Jutussa nuoret jakoivat myös omia epäonnistuneita kokemuksiaan työelämään tutustumisesta. . Teimme jutun, koska aihe oli meille ajankohtainen: olimme tetissä vuosi sitten ja joillakin omilla ystävillämme oli epäonnistunut tet-jakso. Halusimme tuoda nuorten epäonnistuneita tet kokemuksia esiin mediassa, koska toivomme, että jutulla olisi vaikutusta – haluaisimme, että mahdollisimman monella nuorella olisi onnistunut ja myönteinen tet-jakso ja, että tet- työntekijät otetaan vakavasti ja heitä perehdytetään työtehtävään. Nuoret eivät ole ilmaista työvoimaa.

Zeinab Karimi

Lue koko juttu tästä…

Lue lisää

Kiinnostaako toimitustyö? Tule mukaan! Nuorten Ääni -toimitukseen liittyminen on erittäin helppoa

Nuorten Ääni -toimitus aloittaa syyskauden 19.8.2019 klo 17–19 Nuorten toimintakeskus Hapen (Sörnäisten rantatie 31) toisessa kerroksessa. Syksyllä toimitus kokoontuu joka viikko maanantaisin samaan aikaan.

Mitä sinun tulee tehdä päästäksesi mukaan Nuorten Ääni -toimitukseen?

  1. Olet 13–19 v.
  2. Saavu osoitteeseen Sörnäisten rantatie 31 (Nuorten toimintakeskus Happi) maanantaina klo 17.
  3. Seuraa NÄT-kylttejä toiseen kerrokseen huoneeseen Konsensus.
  4. Olet perillä. Tervetuloa.

Miksi sinun kannattaa tulla mukaan?

  1. Pääset vaikuttamaan siihen, mistä mediassa puhutaan.
  2. Saat kokea NÄTin lämpimän ryhmähengen.
  3. Pääset osaksi Suomen parasta nuorten toimitusryhmää.
  4. Et jää nälkäiseksi, koska kokouksissa tarjoillaan välipalaa.
  5. Meillä on hyvät julkaisukanavat, sillä teemme yhteistyötä Ylen, MTV3:n, Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden kanssa.
  6. Teemme retkiä erikoisiin paikkoihin, jonne ei muuten pääse.
  7. Kokouksissamme on aika ajoin kiinnostavia vieraita.
  8. Ohjaajat auttavat kiperän tilanteen sattuessa, mutta antavat toimituslaisille päätäntävallan asioista.
  9. Kaikki toiminta on täysin maksutonta!

P.S. Jos kiinnostuit edes vähän, kannattaa tulla katsomaan, sillä et sitoudu mihinkään. Voit käydä kokouksissa juuri silloin, kun sinulle sopii. Eli aloittaminen on mahdollista koska vain!

Lue lisää

Nuoret äänestävät pienpuolueita useammin kuin muut, mutta millaisia mielikuvia heillä on feministeistä, piraateista ja eläinoikeus­puolueesta?

FEMINISTIT pukeutuvat pinkkiin, Liberaalipuolue inhoaa perinteitä ja Eläinoikeuspuoluetta kiinnostaa ainoastaan eläintenoikeudet. Vai miten se meni?

Viime kuntavaaleissa pienpuolueet tekivät pienimuotoisen läpimurron Helsingin valtuustoon, kun sekä Feministinen puolue että Piraattipuolue saivat valtuutetun läpi. Eduskuntavaaleissa nämä kaksi olivat Helsingissä vaaliliitossa Liberaalipuolueen ja Eläinoikeuspuolueen kanssa, mutta paikkaa ei herunut.

Lue koko juttu Helsingin Sanomista

Lue lisää

Miten käy nuorten tulevaisuuden ikäpyramidivääristyneissä eduskuntavaaleissa?

Minusta on tuntunut usein siltä, että poliitikkoja ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä meille nuorille kuuluu ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä: ensimmäisenä mieleen tulee Sipilän koulutusleikkaukset ja toisena turhautuminen toimettomuuteen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Politiikkaa jonkin verran pohtineena ymmärrän kuitenkin myös sen, että kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin tavallinen tallaaja saattaa erehtyä ajattelemaan: esimerkiksi aina kaikki eivät muista, että jos valtion budjetissa jonnekin laitetaan lisää rahaa, sitä otetaan jostain pois. Siis voi olla, että nuoria ei laiminlyödä, vaan eduskunnassa ollaan päätetty, että jokin muu – vaikka Suomen talouskasvu – on tärkeämpi rahan sijoittamisen kohde, joka auttaa tulevaisuudessa myös nuoria.

Rupesin yhdistelemään muitakin tietoja, jotka majailivat siellä täällä päätäni, ja muistin, että olen monta kertaa kuullut, että nuoret eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin vanhemmat ihmiset. Kävi ilmi, etten ollut pohdiskeluideni kanssa yksin, ja kahdeksasta nättiläisestä muodostunut työryhmämme alkoi tutkailemaan, mikä tilanne oikeasti on, ja aika nopeasti kävi selväksi, että oli niin kuin olin olettanut: selvästi eniten äänestäjiä oli isovanhempieni ikäluokassa.

Pohdiskelimme, voisiko nuorten – mahdollinen – laiminlyönti johtua siitä, että eduskuntaan päätyy vanhoja poliitikkoja, sillä äänestäjät äänestävät ikäisiään. Olisi loogista, että vanhemmat kansanedustajat eivät osaisi samaistua nuoriin yhtä hyvin kuin itsekin nuoret kansanedustajat.

Parin seikkailun ja kahdeksan uteliaan nuoren usean kymmenen työtunnin jälkeen tiedän vähän enemmän, vaikuttaako äänestäjien korkea keski-ikä oikeasti nuorten tulevaisuuteen – ja miten. Muillekin tiedonjanoisille on mettä tarjolla, sekä Ylen nettisivuilla julkaistussa artikkelissa että A-studiossa julkaistussa insertissä.

Pihka Oksanen

Lue lisää

Miksi koulujen seksuaalikasvatuksessa puhutaan vain seksistä?

“Osa nuorista saa todella hyvää seksuaalikasvatusta ja osan kanssa seksuaalisuudesta puhuminen jää vähemmälle. On tärkeää lisätä koulutusta seksuaalikasvatuksesta jo opettajankoulutuksessa, Susineva ja Oinonen toteavat. Opettajilla ja muilla nuorten kanssa työskentelevillä tulisi olla mahdollisuus lisäkouluttautua seksuaalikasvatuksen osalta. Opetussuunnitelmassa tulisi myös huomioida paremmin kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus.”

Lue koko juttu tästä

Lue lisää

Miten Suomeen saapuneita romaneja olisi hyvä auttaa?


Kuvaaja: Tuukka Jaromaa

Kaupan edessä istuu kerjäävä ihminen. “Miksi sä annoit tuolle kerjäläiselle rahaa?” kaverini kysyi, kun pysähdyin heittämään kolikon pahvikuppiin.

Kommentti oli mielestäni kummallinen: hän tarvitsee tuota kolikkoa enemmän kuin minä! Kuitenkin kaverini kommentti herätti minut ajattelemaan: auttaako rahan antaminen oikeasti kerjäävän tilannetta? Mihin hän käyttää heittämäni lantin? Jos rahaa ei kannata antaa, miten sitten voisin auttaa häntä pääsemään pois kadulta ja saamaan paremmat edellytykset elämään?

Aloin kysellä tuttavapiirissäni, mitä he ajattelevat kerjäämisestä ja antavatko he kerjääville rahaa. Vastaukset olivat epäileväisiä: “Mutta eihän se raha kuitenkaan mene kerjäläiselle itselleen!” Monet uskovat, että kerjäämisen takana on järjestäytynyttä rikollisuutta, jopa ihmiskauppaa. Kaikki haluaisivat kyllä auttaa, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, miten kerjääviä romanikiertolaisia pitäisi auttaa.

Kyselyni perusteella ihmisten käsitykset kerjäämisestä perustuvat pikemminkin huhupuheisiin kuin faktoihin. Siksi lähdimme etsimään Nuorten ääni -toimituksen kanssa vastauksia siihen, miten romanikiertolaisia pitäisi auttaa.

Juttua tehdessä selvisi, että kerjäävien auttaminen on oikeastaan aika helppoa ja keinoja siihen on monia. Esimerkiksi ostamalla Iso Numero -katulehden voi auttaa romanikiertolaisia työllistymään. Kuitenkin mieleenpainuvin neuvo, jonka haastateltavilta saimme on se, että tärkeintä on katsoa kerjäävää ihmistä silmiin, hymyillä ja moikata. Vaikka ei olisi varaa antaa rahaa kerjäävälle tai ostaa Iso Numero -lehteä, jo pelkästään toisen huomioiminen merkitsee paljon.

Katriina Kontuniemi

Lue tästä koko juttu

Lue lisää

Nuorten huulille tarvittaisiin nyt uusi V-sana

“Halusin kirjoittaa aiheesta omakohtaisen kokemukseni takia, ja jotta saataisiin nuorta näkökulmaa vanhustenhoidon kriisiin. Vaikeisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, mutta nuoret voisivat silti saada aikaan hyvin paljon tarjoamalla seuraansa vanhuksille”, Hilla kertoo.

Hilla kirjoittaa Hesarissa kokemuksistaan vanhustenhoidosta sekä tekee ehdotuksen siitä, että kouluihin otettaisiin vapaaehtoistyönviikko, jolloin nuoret pääsisivät tutustumaan vanhainkoteihin esim. vanhuksen juttukaverina.

“Olemme kaikki osallisia välinpitämättömyyteen ja laiminlyöntiin, vaikka kuinka asian häivyttäisimme mielestämme. Hymisemme kuorossa vanhusten aseman parantamiseksi, mutta meidän ei tarvitse odottaa, että päätöselinten hitaat rattaat alkavat toimimaan, vaan voimme olla osa muutosta jo nyt.”

Lue koko juttu Hesarista

Lue lisää